Tehtävä: Etsi ja valitse itseäsi kiinnostava artikkeli opetuskokeilusta tai itseäsi kiinnostavasta yliopistopedagogiikan teemasta. Tee lyhyt pohdiskeleva blogikirjoitus ja kiteytä postauksen loppuun kaksi asiaa jokaisesta artikkelista, jotka haluat erityisesti jakaa muille ryhmäläisille tai kysymys, mihin toivoisit keskustelua blogissa.
Tarkastelen tässä blogikirjoituksessa Sjöblom et al. (2021) artikkelia: Oppimisanalytiikkaa opiskelijan ehdoilla: Käyttäjälähtöisyys osana kehittämisprosessia. Pohdin blogikirjoituksessa artikkelissa esille nousseita teemoja liittyen käyttäjäkeskeisyyteen oppimisanalytiikan kehittämisprosessissa. Blogikirjoituksen lopussa kiteytän artikkelin pohjalta kaksi tekijää, jotka mielestäni tulee ottaa huomioon kehitettäessä oppimisanalytiikkaratkaisuja korkeakouluympäristöön.
Oppimisanalytiikka ei ole käsitteenä uusi, mutta viime vuosina se on tullut yhä näkyvämmin esille korkeakouluympäristön eri toimijoille. Oppimisanalytiikalla tarkoitetaan ”oppimiseen, opettamiseen tai niiden tukemiseen liittyvän datan käsittelyä, analysointia ja raportointia, joiden tarkoituksena on hyödyllisen tiedon tuottaminen yliopiston eri toimijoille” (Sjöblom et al., 2021). Korkeakouluympäristössä oppimisanalytiikkaa hyödyntäviä toimijoita ovat yliopistoyhteisöön kuuluvat tahot, kuten opiskelijat, opetushenkilökunta, tukipalvelut, tutkijat, sekä hallinto. Käytännössä oppimisanalytiikan avulla voidaan analysoida esimerkiksi opiskelijoiden opintojen etenemistä (vrt. yksittäinen opiskelija – tutkinto-ohjelman opiskelijat).
Tarkastelemani Sjöblomin et al. (2021) artikkeli toi esille ajatuksen käyttäjäkeskeisestä oppimisanalytiikasta. Käyttäjäkeskeisyydellä tarkoitetaan karkeasti ottaen sitä, että oppimisanalytiikkaa hyödyntävät toimijat otetaan huomioon ja heitä kuullaan oppimisanalytiikkaratkaisun kehittämisprosessin aikana. Tarkoituksena on ymmärtää oppimisanalytiikkaa hyödyntävien toimijoiden tarpeita ja siten kehittää ratkaisuja, jotka vastaavat näitä tarpeita. Tällä voidaan pienentää riskiä sille, että kehitettävä ratkaisu ei saavuttaisikaan suosiota sitä hyödyntävien toimijoiden keskuudessa, jolloin kehitetty oppimisanalytiikka jäisi vain irralliseksi menetelmäksi tai tekniseksi välineeksi.
Käyttäjäkeskeisyys oppimisanalytiikan kehittämisprosessissa onkin teemana vielä verrattain uusi. Perinteisiä opintotietojärjestelmiä (esim. WebOodi) ei ole ensisijaisesti suunniteltu opiskelijoiden (tai omaopettajien) tarve edellä, mutta tänä päivänä Oulun yliopistossakin uudet analytiikkahankkeet (vrt. AnalytiikkaÄly) hyödyntävät käyttäjäkeskeisiä menetelmiä, missä kehitettävää oppimisanalytiikkaa hyödyntävät toimijat huomioidaan koko kehitysprosessin ajan. Kiteytänkin Sjöblomin et al. (2021) artikkelin pohjalta kaksi tekijää, joita tulisi huomioida, kun oppimisanalytiikkaa ollaan kehittämässä korkeakouluympäristöön:
1) Oppimisanalytiikan kehittämisessä ja hyödyntämisessä tulee pyrkiä avoimuuteen. Oppimisanalytiikka liittyy nimensä mukaisesti oppimiseen, opettamiseen tai niiden tukemiseen liittyvään dataan, jolloin varsinkin tahot joidenka toiminnasta dataa tullaan keräämään, (yleensä opiskelijat) on tärkeä pitää tietoisina siitä, että mitä dataa heistä kerätään, miksi, ja miten kerättyä dataa tullaan hyödyntämään. Tällä voidaan välttää ajatusta siitä, että oppimisanalytiikkaa hyödynnettäisiin kontrollointiin tai ”vääränlaiseen” arviointiin.
2) Oppimisanalytiikkaa kehitettäessä, sitä hyödyntävät toimijat on tärkeä pitää mukana koko kehitysprosessin ajan. Artikkelin kuvaama käyttäjäkeskeisyys ei ole kehitysmenetelmänä uusi, mutta korkeakouluympäristössä perinteisiä opintotietojärjestelmiä (esim. Weboodi) ja niiden toiminnallisuutta ja käyttöliittymää ei ole välttämättä suunniteltu omaopettajalle ja opiskelijalle vaan enemmänkin opintoasiainsihteerin tarpeita silmällä pitäen. Mikäli tavoitteena on kehittää ratkaisuja, jotka tukevat oppimista ja opettamista oppimisanalytiikan keinoin, tulee nämä toimijat pitää mukana koko kehittämisprosessin ajan.
Lähteet
Sjöblom, Lallimo & Silvola (2021). Oppimisanalytiikkaa opiskelijan ehdoilla: Käyttäjälähtöisyys osana kehittämisprosessia. Yliopistopedagogiikka 2/2021. Saatavilla: https://lehti.yliopistopedagogiikka.fi/2021/12/20/oppimisanalytiikkaa-opiskelijan-ehdoilla-kayttajalahtoisyys-osana-kehittamisprosessia/
Kirjoittaja: Olli Korhonen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti