Mihin suuntaan arviointia pitäisi kehittää, jotta se aidosti tukisi opiskelijoiden oppimista? Tätä kysymystä lähdin ratkomaan opetusharjoittelussani, joka toteutui pro gradu -tutkielma-opintojaksolla. Kurssi on opiskelijoille merkittävä käännekohta: se määrittää, miten opitut tutkimusmenetelmät konkretisoituvat tutkimuksessa, millaiseksi heidän toimijuutensa graduntekijöinä rakentuu ja miten he kiinnittyvät osaksi tiedeyhteisöä.
Pedagoginen
kehittämiskohde: arvioinnin yhdenmukaisuus, läpinäkyvyys ja opiskelijan
toimijuus
Kehittämiskohteekseni
valikoitui arviointikäytänteiden selkeyttäminen ja yhdenmukaistaminen sekä
opiskelijoiden toimijuuden vahvistaminen. Tutkimusperustainen kirjallisuus
korostaa, että arvioinnin tulee olla oppimista ohjaavaa, läpinäkyvää ja
opiskelijan itsearviointia tukevaa (Boud & Molloy, 2013). Halusin rakentaa
kurssille rakenteita, jotka tukevat näitä periaatteita.
Mitä
uudistin – ja miksi?
Tein kolme
keskeistä uudistusta:
- Uudistin arviointikriteerit selkeämmiksi ja
tutkimusprosessia paremmin kuvaaviksi.
- Lisäsin orientoivan tehtävän, joka auttoi opiskelijoita
jäsentämään tutkimusprosessin alkuvaiheita ja orientoitumaan siihen, mitä
graduprosessi edellyttää.
- Rakensin itsearviointitehtävän, jonka avulla opiskelijat
pystyivät arvioimaan omaa osaamistaan suhteessa kriteereihin.
Näiden uudistusten
tavoitteena oli lisätä opiskelijoiden ymmärrystä siitä, mitä heiltä odotetaan
ja miten he voivat itse ohjata oppimistaan.
Digipedagogiikka
osana kehittämistyötä
Hyödynsin
digitaalisia ympäristöjä monipuolisesti:
- Moodle toimi kurssin rakenteen
ja materiaalien selkeänä kotipesänä.
- Howspace-alustalla toteutettiin
orientoiva tehtävä ja itsearviointi.
- Uudistusten käyttöönottoa ja
yhteistä ymmärrystä tukevissa osallistavissa työpajoissa (Beck &
Blumer, 2019) käytettiin Mentimeteriä ja sanapilviä yhteiskehittämisen
tukena.
Digitaaliset
työkalut mahdollistivat vuorovaikutteisen, saavutettavan ja opiskelijalähtöisen
oppimisympäristön (European Commission, 2020; Opetushallitus, 2021).
Mikä
onnistui – ja mitä tekisin toisin?
Onnistumisia oli useita:
- Opiskelijat kokivat arvioinnin
aiempaa selkeämmäksi.
- Itsearvioinnin koettiin lisäävän
reflektiivisyyttä ja ymmärrystä omasta oppimisesta.
- Työpajatyöskentely vahvisti
opettajien yhteistä pedagogista linjaa.
Haasteitakin
oli. Opintojaksolla ohjaus tapahtuu etäohjauksena, jossa huomasin, että
keskustelun rytmitys ja yhden teeman äärelle pysähtyminen vaativat vielä
kehittämistä. Jatkossa haluan rakentaa ohjaustilanteista rauhallisempia ja
jäsentyneempiä.
Opiskelijoiden
oppimistulokset ja kurssin läpäisy
Opiskelijoiden
oppimistuloksista, opinnäytteiden laadusta tai valmistumisesta uudistuksen
jälkeen ei ole vielä pitkän aikavälin tietoa, mutta lyhyen aikavälin havainnot
viittasivat siihen, että uudistuksilla oli positiivinen vaikutus oppimiseen.
Millaista
palautetta sain?
Opiskelijat
kuvasivat graduohjausta:
- ”selkeäksi
ja kannustavaksi”
- ”avoimeksi ja keskustelevaan
ilmapiiriin perustuvaksi”
- ”konkreettiseksi
ja eteenpäin vieväksi”
Mentori
puolestaan totesi, että työssäni näkyi vahva opiskelijalähtöisyys,
itseohjautuvuuden tukeminen ja pedagoginen linjakkuus. Palaute vahvisti
käsitystäni siitä, että olen oikealla tiellä – mutta myös siitä, että
opettajuus on jatkuvaa oppimista.
Uusia
ideoita jatkoon
Kehittämistyö
synnytti useita jatkoideoita:
- Vertaisarvioinnin
vahvistaminen osaksi gradutyöskentelyä
- Digitaalisten
itsearviointityökalujen laajentaminen
- Arviointikriteerien
visualisointi oppimisen tueksi
- Yhteiskehittämisen
mallin laajentaminen muihin opintojaksoihin
Lopuksi
Jos
haluaisin jättää yhden viestin kollegoille, se olisi tämä:
Arviointi ei
ole kurssin loppupiste, vaan oppimisen moottori. Kun teemme arvioinnin
näkyväksi ja osallistavaksi, opiskelijat alkavat nähdä itsensä aktiivisina
toimijoina – eivät vain suoritusten tekijöinä.
Lähteet:
Beck, C. W., & Blumer, L. S. (2019). A Model for an Intensive Hands‑On
Faculty Development Workshop To Foster Change in Laboratory Teaching. Journal
of Microbiology & Biology Education, 20(3), 20.3.46. https://doi.org/10.1128/jmbe.v20i3.1799
Boud, D., & Molloy, E. (2013). Feedback in Higher and Professional
Education: Understanding it and doing it well.
European Commission. (2020). Digital Education Action Plan 2021–2027:
Resetting education and training for the digital age.
https://education.ec.europa.eu
Opetushallitus
(2021). Digipedagogiikan suositukset. Laasonen, M. (2022). Metakognitiiviset
taidot ja oppimisvastuu korkeakouluopinnoissa.
