Psykiatrian kurssi on opettamani opintojakso ja se pidetään 4. vuotena lääketieteen opintoja. Pedagoginen kehittämiskohteeni koostuu kolmesta eri teemasta: käänteinen opetus, geneeristen taitojen opetus ja opiskelijoiden aktiivinen osallistaminen. Tavoitteenani on lisätä omassa opetuksessani geneeristen taitojen opettamista erityisesti keskittyen analyyttisen ja kriittisen ajattelun taitoja sekä hyvinvoinnin ja itsensä kehittämisen taitoja sekä työelämätaitoja kuten ajan hallintaa esim. päivystysvastaanotolla (Dent ym. 2005).
Olen opetuksessani muuttanut perinteisen luentomaisen
opetuksen ongelmanratkaisua vaativalla arviointimenelmällä, eli
OSCE-opetuksella. Tämä opetusmuoto myös rohkaisee opiskelijaa aktiiviseen
osallistumiseen. Opiskelijat myös
paremmin osallistuivat keskusteluun, kun luennoissa hyödynnettiin käänteistä
opetusta, jolloin opiskelijoiden lähtötaso oli jo hyvä. Digipedagogiikkaa
hyödynsin mm. käyttämällä Moodlea. Luennoissani aiemmin käytin Mentimeteriä,
mutta nyt korvasin ne pariporinoilla, mitkä mielestäni paremmin aktivoivat
opiskelijoita.
Mielestäni opetusharjoittelussa onnistui hyvin
opiskelijoiden aktivoiminen, mikä oli ikään kuin paluu juurille siten, ettei
digipedagogiikkaa hyödynnetty, vaan keskityttiin pariporinoihin ja psykologisen
turvallisuuden rakentamiseen. Uskon, että tässä ideaalin oppimisympäristön
rakentamisessa (Lindblom-Ylänne & Nevgi 2009) erityisesti psykiatrian
opettamisessa keskeistä on luoda psykologisen turvallisuuden kokemus
opiskelijoille, jolloin he uskaltautuvat antamaan itsestään enemmän ja ovat
avoimempia vaikeidenkin aiheiden äärellä (Gask ym. 2011).
Jatkokehitettävänä pitäisin käänteisen opetuksen
materiaaleja. Mielestäni niitä voisi kehittää vielä enemmän luovempaan
suuntaan, sillä tekstitiedostojen lisäksi ennakkomateriaaleina käytin esim.
pop-laulujen lyriikoita. Lisäksi ennakkomateriaaleihin tutustumiseen voisi
jatkossa antaa enemmän aikaa opiskelijoille.
Opiskelijoiden oppimistulokset kurssilla olivat oikein
hyvät. Vain kaksi opiskelijaa ei päässyt läpi lopputenttiä ja hekin pääsivät
uusintatentistä läpi hyvin arvosanoin. Tämä oli selvästi parempi tulos kuin
aiempina vuosina. Vaikea sanoa, mikä merkitys opetusharjoittelullani on ollut opiskelijoiden
oppimistuloksissa, kun kurssi on laaja ja sisältää paljon muutakin opetusta.
Palaute opiskelijoilta oli hyvää. Jatkoon haluaisin kehittää käänteistä
opetusta luovempaan suuntaan ja ulottaa sitä myös uusiin opetuksiin. Voisiko
sinunkin opetuksesi hyötyä käänteisestä opetuksesta?
Lähteet:
Dent, J.A.,
Harden, R.M. A Practical Guide for Medical Teachers, Elsevier 2005.
Gask, L.,
Coskun, B., Baron, D. (toim.): Teaching Psychiatry: Putting Theory into
Practice, Wiley Blackwell 2011.
Lindblom-Ylänne, S. & Nevgi, A. (toim.)
Yliopisto-opettajan käsikirja. Helsinki: WSOY pro Oy 2009
Kirjoittaja: Anu-Helmi Halt
