Tehtävä: Kirjoita opetusharjoittelustasi lyhyt pohdiskeleva blogikirjoitus. Kerro, mikä oli pedagoginen kehittämiskohteesi. Mitä uudistuksia teit ja miksi? Mikä onnistui? Mikä ei? Mitä uusia ideoita syntyi?
Tein opetusharjoitteluni lääketieteellisen tiedekunnan lääketieteen lisensiaatin lastentautien kurssilla lastenneurologian ryhmäopetukseen. Kehittämiskohteeni oli lastenneurologisen opetuksen linjakkuuden terävöittäminen linkittämällä kaikki lastenneurologinen kontaktiopetus ydinainekseen eli kurssin aiemmin määriteltyihin osaamistavoitteisiin. Lisäksi tarkoitukseni oli vahvistaa hybridiluennolla opiskeltuja aihekokonaisuuksia kontaktiopetuksessa soveltavaan suuntaan. Ryhmäopetukset kohdennettiin teemojen ympärille, jota tukivat myös laatimani ennakkomateriaali ja ennakkotehtävät. Näin opiskelija teki opiskelutekoja ennen kontaktiopetukseen saapumistaan ja oli jo orientoitunut aiheeseen, jolloin aihepiirin syventäminen soveltavaan suuntaan oli hedelmällisempää flipped classroom -tyyppisesti. Opiskelijan ennakkotyö tuli näkyväksi, kun hän pystyi ottamaan haltuun laajempia kokonaisuuksia ryhmäopetuksessa.
Ryhmäopetuksissa
aktivoiva digityökalu oli Socrative, jossa kysyttiin ennakkomateriaalin
aihepiirin asioita keskustellen ja laajentaen. Näin ollen pelkkä oikea vastaus
ei riittänyt, vaan kysymyksen aiheesta laajennettiin soveltavaan työelämässä
vaadittavaan ajatteluun ja ymmärrykseen.
Opetusharjoittelun
aikana opetettavan ydinaineksen linkittäminen ennakkomateriaaliin,
Socrative-visalla toteutettuun pistokkaaseen, opetustapahtuman aihepiiriin ja
lopputenttiarvioon jäsensivät opiskelijoiden käsitystä oppimistavoitteista ja
takasivat, että jokainen opiskelija joutuu altistetuksi ydinainekselle. Aiemmin
yksittäisiä opetustapahtumia ei ollut suoraan linkitetty ydinainekseen.
Lopputenttivastausten
perusteella opiskelijat olivat ymmärtäneet ydinaineksen ja osasivat soveltaa
sitä käytännön ongelmanratkaisuun. Lastentautien lopputentissä opiskelija
ratkaisee kliinisiä potilastapauksia, ja hänellä on käytössään kaikki
lähdemateriaali, mitä autenttisella lääkärin vastaanotollakin on. Näin ollen
lopputentti mittaa käytännön lääkärin osaamista.
Lääketieteen
opiskelijoiden ja yliopistopedagogiikan vertaisopiskelijoiden palautteiden perusteella
ryhmäopetuksissa oli hyvää imua ja vilkasta keskustelua aihepiiristä,
opiskelijat uskalsivat rohkeasti osallistua keskusteluun, kysyä epäselviksi
jääneitä asioita ja viedä aihepiiriä eteenpäin omien kysymystensä kautta.
Socrative-visan kautta aihepiirin laajentaminen ja käyty keskustelu sai
opiskelijoilta erittäin positiivista palautetta ja näitä visoja kannustettiin
jatkamaan tulevillakin lastenkursseilla.
Opetusharjoittelujakson
aikana minulle kirkastui opiskelijan oppimistekojen merkitys
syväsuuntautuneessa oppimisessa. Vain opiskelijan oma aktiivinen työ
mahdollistaa asioiden ymmärtämisen, ja toivottavasti pitkäkestoisen oppimisen.
Osaamistavoitteiden selkeä määrittely opetustapahtumakohtaisesti ja sitä
tukevat oppimismateriaalit selkiyttävät sekä opiskelijalle että opettajalle jokaisen
kontaktiopetuksen tärkeimmän opetettavan ytimen. Samoin minulle kirkastui
toteamus: asenne ratkaisee. Opettajan positiivinen asenne opiskelijoita kohtaan
kantaa hedelmää, tekee opetettavan asian merkitykselliseksi opiskelijoille ja
mahdollisesti jopa oman opetettavan erikoisalan harkittavaksi suuntautumisvaihtoehdoksi
tulevalle lääketieteen lisensiaatille.
Lähteet
Lindblom-Ylänne
S, Nevgi A, toim. Yliopisto-opettajan käsikirja. Helsinki: WSOYpro 2009.
Kerkkonen A,
Merenmies J, Kortekangas-Savolainen O, Jääskeläinen J, Kulmala P, Jääskeläinen
J. Lääketieteen opiskelijoiden työelämälähtöinen näkemys perusopetuksen
kehityskohteista. Duodecim 2020;136:1614-1621.
Vartiainen P,
Ylä-Soininmäki T, Merenmies J. Kuinka hyvin peruskoulutus ohjaa lääkärin
osaamisen kehittymistä? Suom Lääkäril 2022;78:e32698.
Kirjoittaja: Heli Helnader