Aktivointi etäluennoilla mentimeterin ja ryhmätehtävien avulla -blogikirjoitus

Tein opetusharjoittelun kurssille 555265P Työsuojelu ja työturvallisuusjohtaminen, 5 op. Kurssin sisältöön kuuluu muun muassa työsuojelun ja turvallisuusjohtamisen merkitys työvoiman terveyttä turvaavana ja edistävänä sekä töiden kehittävyyttä ja tuottavuutta lisäävänä toimintana, erilaiset vaarat ja riskit sekä niiden hallinta, onnettomuudet ja tapaturmat, työsuojelukokonaisuus ja muut ajankohtaiset aihepiiriin kuuluvat asiat. Minun vastuulleni valittiin kolme teemaa: työturvallisuuden taloudellinen merkitys, kuormitustekijät työssä, ja riskienhallinta ja riskianalyysit.

Tavoitteeksi opetusharjoittelulle otin erityisesti opiskelijoiden huomioimisen. Korona ja etäopetus toivat omat haasteensa, sillä kaiken opetuksen oli tapahduttava etänä. Tämän takia halusin keskittyä digipedagogisiin ratkaisuihin, kuten miten aktivoida opiskelijoita etäluennon aikana ja miten varmistaa oppiminen. Kurssin osallistujamäärä oli erittäin suuri, noin 300 opiskelijaa, joten tehtävien piti olla tarkasti suunniteltuja ja mitoitettuja, ja niiden arviointi tuli valmistella huolella etukäteen.

Oppimisen arviointia tapahtui koko kurssin ajan arvioitavien tehtävien sekä välitenttien kautta. Kurssin arvosana määräytyi suoritettujen osa-alueiden arvostelujen pohjalta. Kurssilla kokeilin Moodlen eri tehtävämuotoja ja aktivointimahdollisuuksia. Luentoihin oli tarkoitus ottaa mukaan opiskelijoita aktivoivaa toimintaa ja kokeilla esimerkiksi flipped learning metodia, kiinnittäen erityistä huomiota siihen, mikä teknologia tukee metodin käyttöä (Artal-Sevil, Castel, & Gracia, 2020). Työturvallisuuden ja vaarojen tunnistamisen koulutuksessa on tutkittu esimerkiksi virtuaalitodellisuuden hyödyntämistä (Jeelani, Han, & Albert, 2020). Meillä ei ollut mahdollisuutta hyödyntää vastaavanlaista teknologiaa, mutta käytimme vaarojen tunnistamisen harjoittelussa lavastettuja valokuvia, joiden avulla opiskelijat harjaantuvat tunnistamaan erityyppisiä vaaratekijöitä. Lisäksi pystymme käyttämään koronan rauhoituttua Turvapuistoa, joka on fyysinen koulutusympäristö. Turvapuiston rasteille on lavastettu oikeassa koossa työturvallisuuteen liittyviä tilanteita (Reiman et al., 2017).

Rakensin luentokerrat kuvan 1 mukaisella rakenteella: luennointia - lyhyt mentimeter kysely - luennointia - ryhmätehtävä breakout roomsissa - luennointia - lyhyt mentimeter kysely - luennointia - palautelinkki - kotitehtävä. Mentimeter kyselyt olivat pääasiassa monivalintakysymyksiä tai avoimia kysymyksiä. Ryhmätehtävässä piti ensimmäisellä kerralla tehdä tehtävä ennalta annettuun materiaaliin liittyen. Toisella kerralla materiaali annettiin luennon aikana ja kolmannella kerralla käytin pelkästään mentimeterin ominaisuuksia.

Kävimme jokaisen mentimeterin ja ryhmätehtävän jälkeen opiskelijoiden vastauksia läpi. Pyrin ottamaan luentojen aikana opiskelijat huomioon myös yksilöinä. Kohtasin opiskelijoita esimerkiksi vastaamalla aktiivisesti heidän esittämiinsä kysymyksiinsä, mistä kertoo myös saamani palaute, ”Maria otti hyvin selvää luennoilla esiin nousseista kysymyksistä.”

Kotitehtävissä yritin hyödyntää Moodlen erilaisia ominaisuuksia. Käytin muun muassa lavastettuja työturvallisuuteen liittyviä kuvia ja artikkeleita aineistona, sekä tehtävätyyppeinä monivalintakysymyksiä, oikein/väärin-kysymyksiä ja palautustehtäviä, joihin olin antanut opiskelijoille mallipohjan (esim. taulukon), mihin opiskelijat täyttivät vastauksiaan. Koen, että tehtäviä oli tarpeeksi ja tarpeeksi erilaisia. Vastausten perusteella olen sitä mieltä, että opiskelijat oppivat ydinasiat. Huomasin kuitenkin, että 300 opiskelijan kurssilla jo kahden sivunkin vastaukset vievät liikaa aikaa, ainakin jos ne arvioi numeerisesti.

Kuva 1. Luentojen rakenne.

Sekä mentori että kollegat antoivat pääosin positiivista palautetta. Luentojen mielenkiintoisuutta ja rauhallista puhetyyliä kehuttiin. Luennon rytmitystä pidettiin etänä seurattavaksi hyvin suunnitelluksi: kohtuullinen luentopätkä ja aktivointia mentimeterissä. Aktivoivat kysymykset auttoivat yhdistelemään teoriaa ja käytännön tilanteita. Käytetyt esimerkit olivat selkeitä käytännön esimerkkejä, joita yhdistettiin myös tutkimustietoon. Opiskelijoilta tulleisiin kysymyksiin vastattiin rakentavasti ja perustellen. Dioissa oli välillä vähän liikaa tekstiä ja niitä olisi voinut visualisoida enemmän.

Opiskelijoiden antamaa palautetta oli muun muassa seuraavat maininnat:

~      Tehtävä oli sopiva luennolla tehtäväksi

~      Tärkeä aihe, sait kiinnostuksen heräämään ja opetit selkeällä tavalla.

~      Hyvä luento. Tuntitehtävän osalta oli hieman epäselvyyttä aluksi, koska kukaan ei ollut ryhmässäni huomannut moodlessa olevaa pdf-tiedostoa joka olisi tullut silmäillä ennen luentoa.

~      Luento oli monipuolinen ja kyselyt sekä osallistaminen toimi hyvin. Ryhmässä tehtävään tuntitehtävään olisi voinut antaa enemmän aikaa.

~      Ryhmätyölle olisi voinut olla enemmän aikaa. Dioissa liikaa tekstiä.

~      Ryhmätyö keskimääräistä luennon ryhmätyötä tarkoituksellisempi ja hyvin suunniteltu

Sekä mentorin, kollegoiden että opiskelijoiden palautteesta pidän mielessäni erityisesti sen, että aktivoinneista pidettiin. Kehitettävää on palautteiden perusteella diojen ulkoasussa ja rakenteessa siinä mielessä, että sain palautetta tekstin paljoudesta ja vinkkejä visuaalisuuden lisäämiseksi. Nämä olivat rakentavia kehitysehdotuksia, jotka pyrin muistamaan ja huomioimaan jatkossa vähentämällä dioissa olevaa tekstiä jonkin verran ja visualisoimalla opetusta enemmän.

Kirjoittaja: Maria Lindholm