Podcastit osana lääketieteen opetusta

Opetusharjoitteluni tein kroonisen kivunhoidon opetuksesta, joka on osa lääketieteellisen tiedekunnan tuki- ja liikuntaelinsairauksien opetuskokonaisuutta. Kurssi pidetään neljännen vuoden lääketieteenopiskelijoille. Opiskelijoita kurssilla on keskimäärin noin 150. Krooninen kipu -opetuskokonaisuus on aikaisemmin toteutettu viitenä 90 minuutin luentona sekä yhtenä 6 tunnin teemapäivänä sekä pienryhmäopetuksina.

Yhtenä kehityskohteena oli teemapäivä, joka on aikaisemmin toteutettu siten, että yksi opiskelijaryhmä on tehnyt lyhyitä luentoja tai opetusvideoita eri kroonisen kivun aiheista ja potilaan tutkimisesta. Esitykset on laadittu opettajien ohjauksessa. Loput kurssilaiset ovat istuneet luentosalissa kuuntelemassa näitä esityksiä. Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että eniten oppivat esityksien laatijat, muiden oppiminen on jäänyt aktiivisuuden ja seuraamisen varaan. Teemapäivä on kokonaisuudessaan ollut hieman raskas. Opiskelijoiden motivaatio on jäänyt alhaiseksi, ja sellaisen vaikutelman he ovat antaneet myös palautteissa.

Merkittävin uudistus oli laatia Moodle-verkkoympäristöön opetuskokonaisuus, joka korvaisi teemapäivän. Lisäksi verkkokurssiin sisältyy aihetta laajemmin ja syvällisemmin käsitteleviä osioita. Kurssipohja myös mahdollistaa opetettavien aihealueiden lisäämisen ja muokkaamisen tulevaisuuden opetusta ajatellen.

Krooninen kipu ei ole vain fyysinen vaiva, vaan se koskettaa monia elämänalueita. Halusin opiskelijoiden ymmärtävän, että kokonaisvaltainen lähestymistapa on avainasemassa kroonisesta kivusta kärsivien potilaiden hoidossa. Verkkokurssin ydinsisältö kostuu fysiologian, psykologian ja sosiaalisen näkökulman yhteen liittämisestä. Täten pystyin tarjoamaan opiskelijoille työkaluja ymmärtää kroonisen kivun monimutkaista luonnetta.

Kurssin pedagoginen uudistus oli tehdä opetuspodcasteja osaksi kurssisisältöä. Podcasteja käytetään lisääntyvissä määrin lääketieteen opetuksessa maailmalla (Kelly ym. 2022), mutta meillä lääketieteellisessä tiedekunnassa näiden käyttäminen opetuksessa on vielä ollut vähäistä, jos olleenkaan. Podcastit monipuolistavat opetusta sekä tarjoavat joustavuutta ja saavutettavuutta opintoihin mahdollistamalla opintojen kuuntelun itselle parhaiten sopivana ajankohtana. Tavoitteena oli tuoda opetettavaa aihetta elävästi ja innostavasti esiin sekä tarjota opiskelijoille mahdollisuus oppia uutta kuuntelun kautta. Podcasteja käytettiin täydentämään perinteisiä opetusmateriaaleja. Pedagogisena kehittämiskohteena podcastien tekeminen oli sekä haastavaa että palkitsevaa. Se antoi mahdollisuuden kehittää uusia taitoja sekä syventää ymmärrystä aiheesta. Lisäksi se tarjosi opiskelijoille uudenlaisen oppimiskokemuksen.

 

Podcastit soveltuvat laajasti opetuskäyttöön. Lääketieteen opetuksessa suosittuja aiheita ovat lääketieteelliset innovaatiot ja tutkimus sekä terveysteknologia. Potilastapaukset ovat myös suosittuja aiheita. Podcastien avulla voidaan perehdyttää tiettyyn aihealueeseen luennon omaisesti, vaikkapa laatimalla omien aikaisempien luentojen pohjalta käsikirjoitus tai haastatella toista luennoitsijaa opetuksen aiheesta. Podcastit toimivat myös asiantuntijoiden haastatteluissa sekä kriittisessä keskustelussa tai vaikkapa väittelyssä, kun halutaan argumentoida keskusteltavaa aihetta eri näkökulmista. Podcastien avulla voidaan myös tuoda esiin uusia innovaatioita, esitellä tutkimuksia tai tehdä tiivistelmiä isommista aihekokonaisuuksista. Ne soveltuvat erinomaisesti ajankohtaisten aiheiden ja trendien esittelyyn ja pohtimiseen. Podcasteihin voi sisällyttää opiskelijoille tarkoitettuja tehtäviä, kuten monivalintatehtäviä tai kirjoitustehtäviä, jotka pohjaavat podcastin sisältöön.

Muutamia asioita tulisi huomioida podcasteja tehdessä. Kohdeyleisö pitää tietää ja tunnistaa, myös kuuntelijoiden tietämyksen taso. Asiantuntijoille suunnattu podcast ei välttämättä sovellu opiskelijoille. Kiistanalaiset tai arkaluontoiset aiheet täytyy käsitellä kunnioittavasti ja hienotunteisesti. On tärkeää varmistaa, että opetuspodcasteissa esitetyt tiedot ovat tarkkoja, hyvin tutkittuja ja peräisin luotettavista lähteistä. Myös objektiivisuus tulee säilyttää. Tekijänoikeudella suojatun materiaalin käyttöön liittyvät rajoitukset tulee myös ottaa huomioon.

 

Opetuspodcasteja arvioivissa tutkimuksissa on pohdittu podcastien optimaalista pituutta, mutta tähän ei ole yksiselitteistä vastausta. Podcast ei saa olla liian pitkä, jotta mielenkiinto säilyy. Ihannepituus riippuu paljon käsiteltävästä aiheesta, mutta myös kohderyhmästä. Tutkimusten perusteella on kuitenkin suositeltu lyhyempään pituutta, esimerkiksi 10–15 minuuttia. (Kelly ym. 2022, Prisnie ym 2022) Lisätutkimusta tarvitaan siitä, miten, minkä pituisina ja missä muodossa podcastit parhaiten soveltuvat opetukseen (Prisnie ym 2022, Kelly ym 2022). Omat podcastit ovat jaettu 5–10 minuutin osiin, mutta podcastit on mahdollista kuunnella myös kokonaisuudessaan. Yleisesti kuuntelijat pitävät tärkeänä asioiden tiivistämistä ydinasioihin. Tärkeänä pidetään käsiteltävän aiheen sisällön luotettavuutta ja mistä lähteistä tieto on. Haastatteluun pohjautuvat podcastit koetaan monologia parempina. Esiin on nostettu myös helppous navigoida opetuspodcastien sisältöä. (Kelly ym. 2022, Wang ym 2023). Opetuspodcastien hyötynä saattaa olla opitun tiedon säilyminen, tieto saattaa jäädä paremmin mieleen (Wang ym 2023).

Opetusharjoittelua varten tehdyt podcastit käsittelivät kroonisen kivun vaikutusta mieleen ja mielen vaikutusta koettuun kipuun. Asiantuntijana ja haastateltavana oli psykiatrian professori. Hän oli aikaisemmin pitänyt vastaavaa luentoa opiskelijoille. Podcastin käsikirjoituksen tein luentomateriaalin pohjalta, jonka mukaan myös podcastit jaettiin lyhyempiin osa-alueisiin. Toinen podcast oli kroonisesta kivusta kärsivän potilaan oma kertomus ja hyvin henkilökohtainen kokemus elämisestä vaikean kivun kanssa jo vuosikymmenen ajan.

 

Näistä podcasteista saatu palaute on ollut pääsääntöisesti positiivista, mutta myös vaihtelevaa, mikä olikin odotettua. Osa opiskelijoista kuuntelevat ja toiset perehtyvät aiheeseen mieluummin lukemalla. Jotkin opiskelijat ovat palautteen perusteella pitäneet podcasteista erityisen paljon. Varsinkin potilaan haastattelua ja kokemusta kroonisesta kivusta pidettiin tärkeänä ja mielenkiintoisena kuunnella, tämä oli myös osalle jäänyt kurssista parhaiten mieleen. Palautteessa toivottiin podcasteja enemmän lääketieteen opetukseen.

Podcastit mahdollistavat joustavan tavan oppia, ne eivät ole tiettyyn aikaan tai paikkaa sidottuja. Tämän muotoiselle opiskelulle on helpompi löytää aikaa. Podcasteja voi kuunnella jonkin aktiviteetin yhteydessä. Sisältö on helposti toistettavaa. Ne tarjoavat usein tehokkaan aiheen sisällön oppimisen, ne ovat tiivistettyjä ja niissä mennään suoraan asiaan. Tutkimuksissa on myös todettu, että podcastien kuunteleminen lisää lääketieteen opiskelijoiden kuuluvuuden tunnetta omaan ammattikuntaan (Kelly ym 2022, Parga-Belinkie ym 2023, Wang ym 2023). Podcasteista voi olla myös apua sellaisille oppijoille, joilla on esimerkiksi lukihäiriö.

Podcastien avulla opettajat voivat varmistaa, että kaikki opiskelijat saavat samat tiedot ja kokemukset, etenkin kun opettaa saman kurssin useita kertoja. Podcastit ovat helppo integroida osaksi opetusta, etenkin digitaalisiin oppimisympäristöihin. Kerran laadittuna materiaalia voi hyödyntää uudestaan. Se on myös helposti jaettavissa suurelle kuulijakunnalle, myös kollegoille tai käytettäväksi toisessa oppilaitoksessa, mikä voi osaltaan helpottaa opetusten yhtenäistämistä. Opetuspodcast on toimiva tapa keskustella tietystä aihepiiristä toisen asiantuntijan kanssa. Podcast on myös erittäin hyvä tapa tuoda anonyymisti potilaan näkökulman ja kokemukset osaksi opetusta. Uskoisin, että potilaan on helpompi osallistua podcastiin kuin esimerkiksi kasvokkain tapahtuvaan pienryhmäopetukseen. Podcasteihin voi sisällyttää aktiivisia oppimistekniikoita, kuten tehtävän antoja, monivalintakysymyksiä tai ohjeistamalla kuuntelijaa pysähtymään ja pohtimaan avainkohtia.

Yleisesti katsoen oppimistulokset opetuspodcasteja kuuntelemalla eivät ole parempia kuin perinteisissä oppimismuodoissa, mutta eivät ole huonompiakaan (Kelly ym. 2022, Wang ym. 2023). Toisaalta podcastit ovat osa monipuolista opetustarjontaa, jolloin oppiminen eritavoilla voi tehostaa opetettavan aiheen osaamista, etenkin suurien kurssien ja opiskelijamäärien kohdalla.

Yhteenvetona voidaan todeta, että podcastien käyttö opetusmateriaalina tarjoaa monia mahdollisuuksia parantaa opetuksen laatua ja saavutettavuutta. Ne voivat tuoda opiskelijoille uudenlaisen ja osallistavan oppimiskokemuksen sekä innostaa ja motivoi heitä oppimaan aiheesta entistä enemmän. Ainakin itseäni podcastien tekeminen motivoi ja innosti syventymään aiheeseen. Mielenkiintoista on jatkossa kehittää erilaisia tapoja kuulustella opiskelijoilta heidän podcasteista oppimaansa tietoa sekä millaisia tehtäviä podcasteihin voi soveltaa ja miten ne teknisesti olisi järkevin toteuttaa. Podcasteja tullaan mahdollisesti lisäämään koulutustarjonnassamme.

 

Lähteet:

Kelly JM, Perseghin A, Dow AW, Trivedi SP, Rodman A, Berk J. Learning Through Listening: A Scoping Review of Podcast Use in Medical Education. Acad Med. 2022 Jul 1;97(7):1079-1085. doi: 10.1097/ACM.0000000000004565.

Parga-Belinkie J, Cosmini M, Hill D, Berk J, Lockwood K, Patrick M, Novak C, Tarchichi TR. The Role of Medical Education Podcasts in Pediatrics. Pediatrics November 2023; 152 (5): e2023062911. 10.1542/peds.2023-062911

Prisnie J, Poon GWS, Stokes P, Brager N. Utilization of Moderate-Duration Summary Podcasts Compared to Long-Duration Podcasts for Psychiatry Education by Canadian Pre-clerkship Medical Students. Acad Psychiatry. 2022 Feb;46(1):133-137. doi: 10.1007/s40596-021-01538-4.

Wang S, Meckling G, Sarah H, Kasbia G, Singhal N, Zhou C, Raben A. The Effects of Podcasts on Medical Education: A Systematic Review. 2023 doi://10.21203/rs.3.rs-3297034/v1.


Kirjoittaja: Pasi Lehto