Kuinka aktivoida aktiivisia?

 Opetusharjoitteluni kohteena oli TST:n syksyn 2023 Dice-koulutuksen ensimmäinen matematiikan kurssi, Calculus I. Luennoin kurssin englanniksi. Olin opetusharjoittelussani varmaan poikkeuksellisen onnellisessa tilanteessa tietäessäni, ettei kurssini Calculus I tarvitse suuria muutoksia. Syynä tähän on se, että vastaava suomenkielinen emokurssi Matematiikan Peruskurssi I (osallistujamäärältään yliopistomme suurin kurssi) on vuosien mittaan hiottu hyvin toimivaksi.

Tavoitteenani oli opiskelijoiden aktivoiminen luennoilla 

• lisäämällä vuoropuhelua,
• ryhmäyttämällä,
•  rohkaisemalla palautteen antoon ja
• pitämällä Presemo-kyselyjä. 
  
  

Jostakin syystä 2023 aloittaneet Dice-opiskelijat osallistuivat niin aktiivisesti luennoille, että salit täyttyivät viimeistä paikkaa myöten kurssin loppuun asti. Opiskelijoita ei myöskään tarvinnut houkutella vuorovaikutukseen, koska etupenkissä istui puheliaita ja erittäin hyvillä lähtötiedoilla kurssille tulleita opiskelijoita. Ryhmäytyminen tapahtui itsestään ennen kuin ehdin sitä tarjota. Palautetta sain kerättyä Peppiin moninkertaisesti aiempia vuosia enemmän ja siitä oli hyötyä. Opiskelijoiden antama palaute oli positiivista ja hyviä parannusehdotuksiakin tuli. Annoin linkin Pepin palautesivuille QR-koodilla, mikä nähtävästi teki palautteen antamisesta helpompaa. Käytin QR-koodia muutenkin kurssilla: tein sen avulla Presemo-kyselyjä ja kirjasin sillä myös laskuharjoituspisteet.

Edellä mainittujen Presemo-kyselyjen ja QR-koodien lisäksi hyödynsin tällä kurssilla paljon digipedagogiikkaa, kuten yksikkömme muissakin kursseissa hyödynnetään. Kurssin arvosana määräytyy 25 osasuorituksen perusteella, joista 2 on perinteisiä salitenttejä ja muut automaattitarkistettavia Stack-tehtäviä tai QR-koodilla kirjattavia laskuharjoituksia. Kurssin kaikki materiaali on jo kurssin alussa saatavilla Moodlessa. Luentojen Onenote-tiedostoon laskin kurssin aikana lisää luentoesimerkkejä.

Toinen kehittämiskohteeni oli kurssin kymmenes luento. Annoin opiskelijoille mahdollisuuden katsoa luento 10 videolta. Kyseinen luento on samana päivänä 1. välikokeen kanssa, mutta kuuluu aihepiiriltään 2. välikokeen alueeseen, joten motivaatio on yleensä ollut hukassa. Sattuneesta syystä (päällekkäisyys minun edellisen vuoden YPE-opintojen kanssa) luento oli jo olemassa videotallenteena. Tavoite oli välttää luennon 10 ohittaminen. Noin puolet opiskelijoista valitsi kuitenkin tulla paikalle seuraamaan luentoa. Tämä vastaa lähdemateriaalin suhdelukua tilanteelle, jossa opiskelijat saivat valita normaalin luennon ja videotallenteen välillä (Brockfeld, T., et al., 2018). Pidin luennon 11 alussa neljä Presemo-kyselyä siihen liittyen, miten aktiivisesti videota oli katsottu ja sen oppeja omaksuttu. Koska tulokset vaikuttivat epämääräisiltä pienen vastausprosentin takia, kertasin luennon 10 asiat huolellisesti. Näin varmistin, ettei poikkeava esitystapa haitannut oppimista. Seuraavan viikon laskuharjoituksissa ja toisessa välikokeessa tuli nähtyä, että myös luennon 10 asiat tuli opeteltua.

Kurssin ulkomaalaisten Dice-opiskelijoiden arvosanojen keskiarvo, mediaani ja moodi olivat kaikki viitosia. Tästä voi jatkossa tulla vain alaspäin. Suurempia muutoksia ei mielestäni ole järkevää tehdä, jos oppimistulokset ovat näin hyviä. En kuitenkaan usko, että edellä luetellut suoritukset olivat juurikaan minun ansiotani. Tuskin edes tämän opetusharjoittelun ansiota. Minulla sattui vain olemaan hyvä tuuri opiskelijoideni suhteen ja valmiiksi huippuunsa viritetty kurssi.

Mentorilta Pauliina Uusitalolta saamani palaute oli pelkästään positiivista. Vertaisiltani saamassani palautteessa oli mainittu pari aiheellista parannuskohdetta, kun esimerkiksi luennoitsijan puheääni hukkui eturivin opiskelijoiden iloiseen pulinaan.

Keskeisin tulokseni oli se, ettei näin hyvin toimivaa kokonaisuutta kannata muuttaa liikaa. Aion toki jatkossakin käyttää edellä mainitsemiani aktivointimenetelmiä.

 

LÄHDELUETTELO

Keltikangas-Järvinen, L. (2006). Temperamentti ja koulumenestys (s. 15 – 123)

Brockfeld, T., Müller, B., de Laffolie, J. (2018). Video versus live lecture courses: a comparative evaluation of lecture types and results. Medical Education Online. 23 (1).

Kay, R., Kletskin, I. (2012). Evaluating the use of problem-based video podcasts to teach mathematics in higher education. Computers & Education.

Kirjoittaja: Pasi Ruotsalainen