Tehtävä: Kirjoita opetusharjoittelustasi lyhyt pohdiskeleva blogikirjoitus. Kerro, mikä oli pedagoginen kehittämiskohteesi. Mitä uudistuksia teit ja miksi? Mikä onnistui? Mikä ei? Mitä uusia ideoita syntyi?
Uusien opiskelijoiden opiskeluun sitoutumista ja yliopistoon kiinnittymistä voidaan tukea monin tavoin, mukaan lukien orientoivat opinnot sekä omaopettajatoiminta. Opiskeluun sitouttaminen yliopisto-opiskeluiden alussa auttaa myös myöhempiin positiivisiin kokemuksiin opinnoista. Tietotekniikan tutkinto-ohjelmassa on käytössä superomaopettajamalli, jossa yksi henkilö vastaa ohjelmassa aloittaneiden opiskelijoiden omaopettajuudesta. Opetusharjoittelussa kehitettävä opintojaksona minulla oli omaopettajatoiminta. Opiskelijaryhmän koko ~100, ja toiminta alkaa orientaatiokurssilla. Superomaopeksikin kutsutaan ison opiskelijamäärän vuoksi. Opetusharjoittelussa kehityksen kohteena olivat erityisesti tietyt osiot orientaatiokurssilla; omaopettajan ryhmätunti, HOPS koulutus, opiskelutaitoihin liittyvät tehtävät, seminaari, mutta myös yksilölliset HOPS tapaamiset.
Ensimmäisissä kohtaamisissa keskityttiin hyvin paljon ilmapiirin luomiseen. Orientoivassa essee tehtävässä opiskelijat kertoivat itsestänsä, jolloin omaopettajana sain tuntumaa siihen millaisista opiskelijoista uudet opiskelijat koostuvat. Motivaatio on tärkeää opiskeluiden kannalta. Esseistä kävi esimerkiksi ilmi, oliko saatu opiskelupaikka ensisijainen toive, vai haaveileeko opiskelija jostain muusta alasta. Samoin millaisia opintoja opiskelijalla on jo valmiiksi takana. HOPS tunnilla opiskelijat tutustettiin Peppi järjestelmään ja siihen kuinka HOPSia rakennetaan. Tunnille opiskelijat tekivät esitehtäviä, joiden tavoitteena oli tutustua esimerkiksi suuntautumisvaihtoehtoihin etukäteen. Kalvoille tuotiin myös asioita joita opiskelijat ovat toivoneet esimerkiksi aiemmassa kandipalauttessa, mukaan lukien siirtohaku. Yhtenä osana orientaatiokurssilla ovat opiskelutaitoihin liittyvät tehtävät. Yliopisto on tuottanut hyvin paljon opiskelijoille tukimateriaalia esimerkiksi opiskelutekniikoihin liittyen. Tavoitteena oli, että opiskelijat löytäisivät vinkkejä ja osaisivat hyödyntää tukimateriaalia. Ryhmäyttävät tehtävät lisäävät kuuluvuuden tunnetta, joka on tärkeä motivoiva tekijä (Tinto, 2017).
Kurssi
koostuu osaksi ryhmäyttävistä tehtävistä sekä teemallisista keskusteluista
ryhmissä. Keskusteltiin esimerkiksi siitä, että onko totta, että kavereiden
saaminen korkeakoulussa on helppoa ja tapahtuu kuin itsestään. Kurssin seminaari
pohjautui opiskelijoiden ryhmissä tekemiin esityksiin, jotka liittyivät
opiskeluelämän eri puoliin. Opiskelijat saivatkin aikaiseksi erinomaisia
esityksiä. Aiheista myös keskuteltiin ja
käytettiin tässä presemoa välineenä. Opintojen palapeliä lähdettiin rakentamaan
omaopetapaamisissa. Orientaatiokurssin esitehtävän esseet olivat minulla
taustatietoina ja ensimmäisessä tapaamisessa päällimmäisenä pyrkimyksenä oli se,
että opiskelijat kokisivat minut helposti lähestyttävissä myös
ongelmatilanteissa.
2022 aloitti 96 opiskelijaa. Opiskelijoista neljää en
tavoittanut ensimmäisen syksyn aikana. Kurssin loppupuolella kysyttiin
moodle palautetta omaopettajatoiminnasta. Keskiarvo 4.3/5, eli tämän
perusteella opiskelijat olivat varsin tyytyväisiä
omaopettajatoimintaan. Sanallisessa palautteessa kommentoitiin, että yleinen
informaatio on ollut hyvää, apua sai hyvin kun sitä pyysi ja yksilötapaamisesta
oli hyötyä opintojen suunnittelussa. Kokonaisuudessa orientaatiokurssi, josta
omaopettaja toiminta on osa, sai hyvät arvosanat myös virallisessa Peppi
palautteessa. Viestintää osatehtävien deadlineen liittyen toivottiin lisää. Superomaopettajan
työ jatkuu koko kandi ja Di vaiheen ajan. Tällä hetkellä ratkotaan esimerkiksi
mahdollisia opiskeluissa ilmenneitä ongelmia, keskustellaan valinnoista ja
koitetaan kartoittaa, mitkä ovat opiskelijan erityiset vahvuusalueet ja mitkä
kursseista ovat tuntuneet kaikista mielekkäimmiltä.
Kuuluvuuden tunne mukaanlukien ammatillinen identiteetti ovat peruspilareita opiskelijoiden sitoutumis prosessissa opintoihin (Korhonen ym. 2019). Tutkimukset osoittavat esimerkiksi että opintojen merkitys eli mikä on henkilökohtaisesti koettu aloitettujen opintojen merkitys ja koetut mahdollisuudet ovat tärkeitä tärkeitä asioita. Samoin osallistuminen ja akateemiset taidot. Jatkossa superomaopettajan roolia orientaatiokurssia kasvatetaan sekä tiivistetään vielä yhteystyötä opiskelija tuutoroiden kanssa. Toivotaan että nämä sulautuvat mahdollisimman kivaksi ja opiskelijaa hyödyttäväksi kokonaisuudeksi. Opiskelijoiden kiinnittyminen ylipistoon on yksi tärkeimmistä asioista opiskeluiden sujuvuudelle (Tuomela ym. 2020).
Lähteet
Tinto, V. (2017).
Reflections on Student Persistence.
Student Success, 8(2), 1-8.
DOI: 10.5204/ssj.v8i2.376
Korhonen , V. , Mattsson ,
M. , Inkinen , M. & Toom , A. (2019). Understanding the multidimensional
nature of student engagement during the first year of higher education.
Frontiers in Psychology , vol. 10 , 1056 . https://doi.org/10.3389/fpsyg.2019.01056
Tuomela, A., Nurmivuori, A.
& Harmoinen, S. (2020). Tapaustutkimus omaopettajaohjauksen tarpeista osana
holistisen ohjausmallin mukaista ohjausverkostoa korkeakoulussa.
Yliopistopedagogiikka, 27(1), ilmestynyt 7.5.2020. https://lehti.yliopistopedagogiikka.fi/2020/05/07/omaopettajaohjauskorkeakoulussa/
Kirjoittaja: Anja Keskinarkaus