Oulun yliopiston lastentautikurssilla luovuttiin perinteisestä luento-opetuksesta vuonna 2023. Se korvattiin pääosin käänteisellä opetuksella sekä muilla aktivoivilla opetusmenetelmillä. Kokonaisvaltaisen uudistuksen myötä kehittämiskohteita jää väistämättä, minkä vuoksi opiskelijapalautteen seuraaminen ja siihen vastaaminen ovat keskeisessä roolissa opetuksen laadun varmistamisessa.
Opetusharjoitteluni pedagogiseksi kehittämiskohteeksi
valikoitui palautteissa toistunut teema ennakkomateriaalien liian suuresta
määrästä. Vaikka opiskelijat pitivät ennakkomateriaaleja keskeisenä osana
oppimistaan, osa raportoi perehtymisen jäävän puutteelliseksi materiaalien
liian suuren määrän vuoksi.
Opiskelijat toivoivatkin ennen kaikkea tiiviimpiä, paremmin
jäsenneltyjä kokonaisuuksia sekä selkeämpiä ohjeita siitä, mitä opetuksessa
tulisi hallita. Erityisesti ydinainekseen keskittyvät, tiiviit materiaalit
saivat palautteessa kiitosta.
Ennakkomateriaalin merkitys käänteisessä opetuksessa
Opettajan näkökulmasta toimimaton ennakkomateriaali ja siitä
aiheutuva puutteellinen valmistautuminen vaarantavat käänteisen opetuksen
onnistumisen. Riittämätön valmistautuminen voi muuttaa käänteiseksi tarkoitetun
opetuksen perinteisen luennon suuntaan, jolloin tavoiteltua syväoppimista ei
pääse syntymään.
Ratkaisuksi tähän haasteeseen kokeilin podcastin käyttöä
ryhmäopetusten ennakkomateriaalina. Kirjallisuuden perusteella podcast voi
tarjota käyttökelpoisen ja joustavan vaihtoehdon perinteisille artikkeli- ja
oppikirjapohjaisille materiaaleille (Drew, 2017). Sen etuna on vain yhtä aistia
kuormittava informaatiomuoto, mikä mahdollistaa materiaaliin perehtymisen myös
muun toiminnan ohessa, esimerkiksi matkalla opetukseen ja näin madaltaa
kynnystä ennakkovalmistautumiseen.
Kyselytutkimuksissa podcast on todettu toimivaksi
opetusmenetelmäksi korkeakouluympäristössä (Evans, 2008) ja se voi
parhaimmillaan tukea opiskelijoiden motivaatiota (Heilesen, 2010). Sekä
kirjallisuuden että opiskelijapalautteen perusteella lyhytkestoinen jakso on
usein pitkää toimivampi ratkaisu (Bordes ym., 2021).
Käytännön toteutus ja tekoälyn hyödyntäminen
Podcast-jakson sisällön suunnittelussa tekoäly osoittautui
tehokkaaksi työkaluksi. Käytin prosessissa seuraavaa ohjeistusta (promptia):
”Käsikirjoita 5-7 min kestävä podcast-jakso yhdelle
puhujalle. Aiheena on lasten antibioottihoito. Kohderyhmänä on 5. vuoden
lääketieteen opiskelijat lastentautien kurssilla. Jaksossa pitäisi käsitellä
iho-, virtsatie- ja hengitystieinfektioita sekä niiden bakteerietiologiaa.
Lisäksi pitäisi käsitellä yleisimpiä antibiootteja, joita käytetään näiden
tautien hoidossa. Myös bakteerien resistenssistä pitäisi puhua.”
Tekoälyn tuottama käsikirjoitus oli varsin käyttökelpoinen
ja helposti muokattavissa rungoksi spontaania puhetta varten.
Tekninen toteutus onnistui suoraviivaisesti yliopiston
ohjelmistojakeluun kuuluvalla maksuttomalla Audacity® 3.7.5-ohjelmistolla ja
tavanomaisilla työkäyttöön tarkoitetuilla kuulokkeilla. Kuuntelukokemusta
elävöittävät alku- ja välimusiikit valittiin Pixabay-palvelusta, joka tarjoaa
tekijänoikeusvapaata mediasisältöä.
Johtopäätökset
Kokeilu osoitti, että kohtuullisen vaivattomillakin
muutoksilla on mahdollista kehittää opetusta toimivammaksi. Opetusta
kokonaisuutena koskeva opiskelijapalaute oli myönteistä, ja ennakkomateriaaliin
tutustuneet opiskelijat kokivat siitä.
Kirjallisuuden perusteella laajempi ja systemaattisempi
digitaalisia medioita sisältävän ennakkomateriaalin käyttö voi parantaa
opiskelijoiden valmistautumisaktiivisuutta (Bordes ym., 2021). Matalan
kynnyksen digitaaliset ratkaisut tarjoavat käyttökelpoisen keinon tukea
käänteistä opetusta ja vastata opiskelijoiden toiveisiin tiiviimmistä
materiaaleista.
Viitteet
Bordes S,
Walker D, Modica L, Buckland J, Sobering A, Towards the optimal use of video
recordings to support the flipped classroom in medical school basic sciences
education. Medical Education Online 2021;26:1841406.
Drew C,
Edutaining audio: an exploration of education podcast design possibilities.
Educational Media International 2017;54:148–162.
Evans C,
The effectiveness of m-learning in the form of podcast revision lectures in
higher education. Computers & Education 2008;50:491–498.
Heilesen S,
What is the academic efficacy of podcasting. Computers & Education 2010;
55:1063–1068. 3
Kirjoittaja: Kimmo Halt
