Tein opetusharjoitteluni soveltavan tietotekniikan koulutusohjelman 3D Virtuaaliympäristöt ja sovellukset -kurssilla, jossa halusin kokeilla video-opetuksen hyödyntämistä perinteisen lähiopetuksen rinnalla. Kurssin sisältö on luonteeltaan hyvin visuaalista, minkä vuoksi ajattelin, että tarkoin leikatut opetusvideot voisivat joissain tilanteissa välittää asiasisällön jopa tehokkaammin kuin perinteinen luento. Samalla halusin selvittää, vaikuttaisiko luentomäärän vähentäminen opiskelijoiden läsnäoloon ja sitoutumiseen myönteisesti.
Käytännössä uudistus rakentui kahdenlaisista
videoista. Tuotin itse kolme pidempää teoriavideota, jotka korvasivat osan
lähiluennoista. Lisäksi palkkasimme harjoittelijan edellisen kurssitoteutuksen
opiskelijoista, ja hän tuotti ohjeistukseni pohjalta 16 lyhyempää
harjoitusvideota, joissa näytetään käytännössä, miten kurssin keskeisiä asioita
toteutetaan Unity- ja Unreal Engine -pelimoottoreilla. Videoiden lisäksi
lisäsin kurssille luentojen välisiä reflektiotehtäviä, joissa opiskelijat
pohtivat, miten soveltavat opittua omissa projekteissaan. Videot jaettiin
YouTuben ja Panopton kautta, ja reflektiotehtävissä hyödynsin Moodlen
keskustelupalstatyökalua.
Teoriavideot yhdistelivät perinteisiä
luentokalvoja, kaupallisista videopeleistä ja omista projekteistani kaapattua
videomateriaalia sekä havaintoesimerkkejä pelimoottorin sisältä.
Toteutus ei sujunut täysin ongelmitta. Halusin
videoihini selkeän ja etukäteen mietityn käsikirjoituksen, mutta ensimmäisen
videon käsikirjoituksen tekeminen itse osoittautui niin työlääksi, että
seuraavien työstäminen hirvitti. Myöhemmin kokeilin käsikirjoituksen luomista
generatiivisen tekoälyn avulla oman opetussisältöni pohjalta, ja se säästi
huomattavasti aikaa. Äänityksen ja editoinnin tein edelleen itse Adobe Premiere
-sovelluksella – tekoälyä käytin siis vain kirjoitustyön apuna, en varsinaisen videon
tuottamiseen (vaikka sitäkin nykyään tehdään, esim. Xu et al. 2025).
Oppimistulosten osalta uudistuksen vaikutuksia on
vaikea erottaa muista tekijöistä. Tänä vuonna kurssilla nähtiin paljon
erinomaisia lopputöitä ja seminaariesityksiä, mutta tähän on voinut vaikuttaa
yhtä lailla luonnollinen vaihtelu opiskelijoiden taidoissa ja motivaatiossa,
tai kenties onnistunut tekoälyn soveltaminen. Lähiluennoille osallistumisessa
ei havaittu selkeää parannusta aiempiin vuosiin verrattuna, tosin tähän
vaikuttivat osaltaan myös luentojen aikataulut – suurin osa luennoista oli
maanantaisin ja perjantaisin aamulla kahdeksalta.
Opiskelijapalaute oli verrattaen niukkaa mutta
pääosin positiivista, ja se vastasi hyvin aiempaa tutkimustietoa (esim. Guo et
al. 2014, Zhu et al. 2022) video-opetuksen hyödyistä: opiskelijat arvostivat
erityisesti joustavuutta ajan ja paikan suhteen sekä mahdollisuutta kerrata
sisältöä omaan tahtiin. Mentorinikin piti uudistuksista, mutta ehdotti, että
myös teoriavideot kannattaisi jakaa lyhyempiin osiin harjoitusvideoiden tapaan;
tätä on syytä harkita jatkossa.
Tämä uudistus oli tarkoituksella maltillinen ja se
toimi hyvänä ensiaskeleena. Seuraavaksi haluankin viedä luentojen ja videoiden
yhdistelmää enemmän käänteisen opetuksen suuntaan, jossa opiskelijat perehtyvät
teoriaan videoiden avulla itsenäisesti ennen lähitapaamisia. Lisäksi
arviointimenetelmiä on tarpeen kehittää niin, että ne painottavat enemmän
teoriasisällön hallintaa käytännön toteutuksen rinnalla.
Lopuksi on syytä mainita, että opetusvideoiden
tekemistä suunnitteleville yliopistolta löytyy erinomaisia tukipalveluita
videotuotantoon. Itse tein kaiken editoinnin itsenäisesti, koska se kiinnostaa
minua ja haluan kehittyä siinä – mutta se ei tarkoita, etteikö muiden
kannattaisi hyödyntää tarjolla olevia palveluita. Ne voivat säästää
merkittävästi aikaa ja vaivaa.
Philip J Guo, Juho Kim ja Rob Rubin. “How video production
affects student engagement: An empirical study of MOOC videos”. Proceedings of the
first ACM conference on Learning@ scale conference. 2014, s. 41–50.
Jia Zhu et al. “The impact of short videos on student performance in
an online-flipped college engineering course”. Humanities and Social
Sciences Communications 9.1 (2022), s. 327.
Tao Xu et al. “From recorded to AI-generated instructional videos: A comparison of learning performance and experience”. British Journal of Educational Technology 56.4 (2025), s. 1463–1487.
Kirjoittaja: Matti Pouke
