Alkuperäinen suunnitelma
Human resource management -kurssi siirtyi tämän toteutuskerran myötä meidän tutkimustiimimme vastuulle aikaisemman pitkäaikaisen opettajan jäädessä eläkkeelle. Suunnittelimme kurssin toteutuksen ja sisällön yhdessä kurssin uuden vastuuopettajan kanssa. Minun tehtävänäni oli tämän opetusharjoittelun muodossa suunnitella ja toteuttaa kurssin luento-opetus (3 luentoa) sekä vastata kurssin harjoitustyöstä. Kurssimateriaali ja sisältö luentokerroille uudistettiin kokonaisuudessaan.
Kurssin harjoitustyönä opiskelijat ovat aikaisemmin toteuttaneet ryhmässä heille osoitetun Oulun yliopiston yksikön HR-käytäntöjen arvioinnin haastattelemalla kyseisen yksikön henkilökuntaa P-CMM kypsyysmalliin perustuen valmiin haastattelumallin avulla. Ryhmä on lisäksi koostanut haastattelun tuloksista harjoitustyöraportin. Harjoitustyö päätettiin toteutettaa edellisvuosien kaltaisena, mutta tällä kertaa opiskelijat joko hankkivat itsearvioinnin kohteena olevan organisaation tai hyödynsivät meidän valmiiksi sopimiamme organisaatioita.
Luentosisältöjen kehittämisessä tavoitteena oli hyödyntää monipuolista materiaalia ja näin saada opiskelijoiden mielenkiinto heräämään ja samalla opettaa heitä hyödyntämään erilaisia lähteitä. Materiaaliin sisältyi niin kirjoja, artikkeleita, kuin myös erilaisia netissä olevia aineistoja sekä Ted-talk –videoita kurssin teemoista. Näiden pohjalta työstin kullekin luennolle lyhyet alustukset, jotka johdattivat kuhunkin P-CMM-mallin teemaan. Suurin aika luennoista käytettiin ryhmissä työskentelemiseen kyseisten teemojen ympärillä siten, että se edistäisi kurssin harjoitustyötä.
Opetusharjoittelussa oli tavoitteena soveltaa myös flippausta (Karabulut-Ilgu ym. 2018, Mason ym. 2013, Uzunboylu & Karagozlu 2015). Kurssitoteutus ei perustunut puhtaasti flippaukseen, mutta koin että sain siihen tuotua flippauksesta elementtejä, jotka mahdollistivat opiskelijoiden ajasta ja paikasta riippumattoman opiskelun ja yhteisten luentotapaamisten ajan hyödyntämisen syventävän aineiston käsittelyyn. Kullekin luennolle opiskelijoilla oli siis ennakkotehtävä, joka johdatteli luennon teemaan.
Tilanteen muuttuminen Korona-virustilanteen myötä
Kurssin aloitusluento pidettiin suunnitellulla tavalla luokkaopetuksena, mutta sen jälkeen opetus oli siirrettävä kokonaan etänä toteutettavaksi Koronavirus -tilanteen vuoksi. Tilanne tuli yllättäen, mutta siihen oli sopeuduttava ja etsittävä tekniset ratkaisut, joilla etätoteutus olisi mahdollista. Luentokerrat toteutettiin Zoomissa, joka mahdollisti Breakout room –työkalun avulla myös ryhmätyöskentelyn opiskelijoiden kesken luentokerroilla. Ryhmätyöskentelyjen tulokset dokumentoitiin Padletiin, joka jaettiin luentokertojen jälkeen opiskelijoille Moodlessa. Onneksi mahdollisista etäopetuksen toteutustavoista oli nopeasti tietoa saatavilla, vaikka muutos oli äkillinen.
Etätoteutus toimi yllättävänkin sujuvasti ja myös opiskelijat suhtautuivat siihen positiivisesti. Kokemus oli varmasti monelle uusi, mutta en koe tilanteen vaikuttaneen loppujen lopuksi oppimiseen kovinkaan paljoa. Luonnollisesti vuorovaikutus etänä on erilaista – esimerkiksi opiskelijoiden ilmeistä ei näe vastetta omalle puheelle, eikä omaa ulosantia ole mahdollista sen perusteella muokata. Samoin työskentelyn ohjeistaminen etänä on tärkeää ja siinä olisin osin voinut mielestäni onnistua paremmin.
Luento-opetusta suurempi vaikutus Koronaviruksen vuoksi muuttuneella tilanteella oli kurssin harjoitustyön toteuttamiseen. Useat meidän ja opiskelijoiden lähestymät organisaatiot ilmoittivat, että eivät voi toimia haastateltavina, sillä niiden HR-yksiköt olivat täystyöllistettyjä Korona-tilanteen aiheuttamien haasteiden vuoksi. Jouduimme tämän takia äkillisesti tarjoamaan opiskelijoille myös vaihtoehtoisen tavan toteuttaa ryhmätyö perustuen avoimesti saatavilla oleviin lähteisiin. Toisaalta Korona-tilanne tarjosi myös konkreettisen esimerkin siitä, millaisia haaasteita organisaation HR-toiminta voi joutua ratkaisemaan.
Kokemukset ja ajatukset jatkosta
Kurssi sisälsi jo lähtökohtaisesti alallamme tärkeänä osana olevaa työelämäyhteistyötä. Mielestäni onnistuimme kuitenkin kurssin uudistamisen myötä liittämään siihen ajankohtaisia elementtejä sekä pitämään yllä ja osin myös laajentamaan yhteistyötä työelämän kanssa. Uudet oppimateriaalit korostavat aikaisempaa enemmän kestävää kehitystä henkilöstöjohtamisen näkökulmasta ja näin valmistavat opiskelijoita kohti tulevaisuuden työelämää, jossa nämä teemat tulevat varmasti yhä tärkeämmiksi.
Opiskelijoilta luentokertojen jälkeen Socrative-sovelluksen avulla kerätyn palautten mukaan etätoteutus Zoomissa oli onnistunut, ja opiskelijoiden tyytyväisyys teknisen toteutuksen onnistumiseen kasvoi luentokertojen edetessä. Luentoteemojen ja luennoilla toteutettujen ryhmätöiden sisällön hyödyllisyyden osalta opiskelijoiden kokemukset vaihtelivat, mutta keskimäärin arviot olivat 4 luokkaa.
Sekä suunnitellusti toteutettujen kehittämistoimepiteiden ja Korona-virustilanteen myötä eteen tulleiden väistämättömien muutosten onnistumisen perusteella näkisin, että kurssi olisi jatkossakin mahdollista toteuttaa kokonaan etänä. Tämä mahdollistaisi myös työssäkäyvien opiskelijoiden osallistumisen kurssille aikaisempaa paremmin. Myös kurssin kokonaisuudessaan englanninkielinen toteutus on tärkeää yhä kansainvälisemmän opiskelijajoukkomme huomioiden.
Koen opetusharjoittelun edistäneen opettajuuteni kehittymistä juuri sopivalla tavalla. Opetuksen valmistelu vaati paljon työtä, toteutus muutosvalmiutta ja osin myös soveltamista. Päällimmäiseksi jäi kuitenkin onnistumisen tunne saamani palautteen perusteella. Kurssin toteuttaminen toi näin ollen myös varmuutta omaan tekemiseen ja siihen, että minulla on tarvittava osaaminen, jonka pohjalta pystyn toteuttamaan opetusta. Opittavaa ja parannettavaa on aina, ja jokainen palaute antaa mahdollisuuden muokata omaa opetusta askeleen paremmaksi. Tämän opetusharjoittelun jälkeen kuitenkin uskallan aiempaa rohkeammin lähteä kokeilemaan ja toteuttamaan erilaisia ratkaisuja opetuksessa. Kannustan muitakin siis rohkeasti tekemään muutoksia ja kokeilemaan uutta – vain siten voi kehittyä ja löytää uusia hyviä tapoja toteuttaa opetusta!
Lähteet:
Karabulut-Ilgu, A., Jaramillo Cherrez, N., & Jahren, C.T. (2018) A systematic review of research on the flipped learning method in engineering education. British Journal of Educational Technology. 49(3), pp. 398–411.
Mason, G. S., Shuman, T. R., & Cook, K. E. (2013). Comparing the effectiveness of an inverted classroom to a traditional classroom in an upper-division engineering course. Education, IEEE Transactions on, 56(4), 430-435.
Uzunboylu, H., & Karagozlu, D. (2015). Flipped classroom: A review of recent literature. World Journal on Educational Technology. 7(2), 142-147.
Kirjoittaja:
Päivi Kekkonen
Yliopistopedagogiikan opiskelija
Oulun yliopisto
