Geneerisiä taitoja, käänteistä opetusta ja opiskelijoiden aktivoimista lääketieteen opiskelijoille

Psykiatrian kurssi on opettamani opintojakso ja se pidetään 4. vuotena lääketieteen opintoja. Pedagoginen kehittämiskohteeni koostuu kolmesta eri teemasta: käänteinen opetus, geneeristen taitojen opetus ja opiskelijoiden aktiivinen osallistaminen. Tavoitteenani on lisätä omassa opetuksessani geneeristen taitojen opettamista erityisesti keskittyen analyyttisen ja kriittisen ajattelun taitoja sekä hyvinvoinnin ja itsensä kehittämisen taitoja sekä työelämätaitoja kuten ajan hallintaa esim. päivystysvastaanotolla (Dent ym. 2005).

Olen opetuksessani muuttanut perinteisen luentomaisen opetuksen ongelmanratkaisua vaativalla arviointimenelmällä, eli OSCE-opetuksella. Tämä opetusmuoto myös rohkaisee opiskelijaa aktiiviseen osallistumiseen.  Opiskelijat myös paremmin osallistuivat keskusteluun, kun luennoissa hyödynnettiin käänteistä opetusta, jolloin opiskelijoiden lähtötaso oli jo hyvä. Digipedagogiikkaa hyödynsin mm. käyttämällä Moodlea. Luennoissani aiemmin käytin Mentimeteriä, mutta nyt korvasin ne pariporinoilla, mitkä mielestäni paremmin aktivoivat opiskelijoita.

Mielestäni opetusharjoittelussa onnistui hyvin opiskelijoiden aktivoiminen, mikä oli ikään kuin paluu juurille siten, ettei digipedagogiikkaa hyödynnetty, vaan keskityttiin pariporinoihin ja psykologisen turvallisuuden rakentamiseen. Uskon, että tässä ideaalin oppimisympäristön rakentamisessa (Lindblom-Ylänne & Nevgi 2009) erityisesti psykiatrian opettamisessa keskeistä on luoda psykologisen turvallisuuden kokemus opiskelijoille, jolloin he uskaltautuvat antamaan itsestään enemmän ja ovat avoimempia vaikeidenkin aiheiden äärellä (Gask ym. 2011).

Jatkokehitettävänä pitäisin käänteisen opetuksen materiaaleja. Mielestäni niitä voisi kehittää vielä enemmän luovempaan suuntaan, sillä tekstitiedostojen lisäksi ennakkomateriaaleina käytin esim. pop-laulujen lyriikoita. Lisäksi ennakkomateriaaleihin tutustumiseen voisi jatkossa antaa enemmän aikaa opiskelijoille.

Opiskelijoiden oppimistulokset kurssilla olivat oikein hyvät. Vain kaksi opiskelijaa ei päässyt läpi lopputenttiä ja hekin pääsivät uusintatentistä läpi hyvin arvosanoin. Tämä oli selvästi parempi tulos kuin aiempina vuosina. Vaikea sanoa, mikä merkitys opetusharjoittelullani on ollut opiskelijoiden oppimistuloksissa, kun kurssi on laaja ja sisältää paljon muutakin opetusta. Palaute opiskelijoilta oli hyvää. Jatkoon haluaisin kehittää käänteistä opetusta luovempaan suuntaan ja ulottaa sitä myös uusiin opetuksiin. Voisiko sinunkin opetuksesi hyötyä käänteisestä opetuksesta?

 

Lähteet:

Dent, J.A., Harden, R.M. A Practical Guide for Medical Teachers, Elsevier 2005.

Gask, L., Coskun, B., Baron, D. (toim.): Teaching Psychiatry: Putting Theory into Practice, Wiley Blackwell 2011.

Lindblom-Ylänne, S. & Nevgi, A. (toim.) Yliopisto-opettajan käsikirja. Helsinki: WSOY pro Oy 2009


Kirjoittaja: Anu-Helmi Halt

Geneeriset taidot osana kurssin rakennetta

Tehtävä: Kirjoita opetusharjoittelustasi lyhyt pohdiskeleva blogikirjoitus. Kerro, mikä oli pedagoginen kehittämiskohteesi. Mitä uudistuksia teit ja miksi? Mikä onnistui? Mikä ei? Mitä uusia ideoita syntyi?

Osaamistavoitteiden käyttö opetuksen suunnittelussa on yleistynyt 1990-luvulta ja Suomen lääketieteellisissä tiedekunnissa 2010-luvulta alkaen lähtien (Merenmies ym. 2020, Laukia 2018). Valtakunnalliset valmistuvan lääkärin osaamistavoitteet julkaistiin kesällä 2020 (Merenmies ym. 2020). Valmistuvan lääkärin osaamistavoitteissa kuvaillaan lääkärin substanssiosaamisen lisäksi yleisiä työelämätaitoja, joita voidaan kehittää jo lääketieteen opintojen prekliinisessä vaiheessa. Omassa opetusharjoittelun kehittämisprojektissani yritin tehdä omalla kurssillani näkyväksi ne geneeriset taidot, joita kurssin rakenne ja opettajien työskentely kehittää.

Opetusharjoittelukurssini, histologian harjoitustyöt, sijoittuu lääketieteen ja hammaslääketieteen opintojen ensimmäiselle syksylle. Ensimmäisen opiskeluvuotensa syksyllä uudet lääketieteen opiskelijat kohtaavat (usein) ensimmäistä kertaa yliopistomaailman. Ensimmäisen lukukauden kursseilla opetellaan varsinaisen asian ohella yliopisto-opiskelun taitoja. Ainakin Oulun yliopistossa ensimmäisen vuoden opetussuunnitelmaan on sijoitettu monia akateemiseen maailmaan valmentavia kursseja, joilla opetellaan muun muassa tutkimustyön perusteita tieteellisen tiedonhaun ja kirjoittamisen muodossa. Opiskelijoiden geneeristen taitojen kehittyminen vaatii tukemista (Ursin ym. 2021). Tämä voidaan rakentaa opintojen sisään esimerkiksi opetus ja arviointimenetelmien valinnalla. Interaktiivisen, yhteistyötä vaativan ryhmätyöskentelyn tiedetään kehittävän yliopisto-opiskelijoiden geneerisiä taitoja (Crebert ym. 2004, Virtanen ja Tynjälä 2019). Samoin arviointimenetelmät, jotka ohjaavat geneeristen taitojen käyttämiseen sekä syvälliseen ymmärtämiseen tähtäävä opetus vaikuttaa näiden taitojen kehittymiseen (Kember ja Leung 2005).

Histologian harjoitustyökurssi koostuu 14 harjoitustyöstä, joihin opiskelijat valmistautuvat ennakkomateriaalin ja virtuaalimikroskoopin avulla. Kurssilla käytetään jatkuvaa arviointia harjoitustyötenttien muodossa, joiden perusteella määräytyy kurssin arvosana. Jatkuva arviointi ja ennakkovalmistautuminen kehittävät opiskelijoiden ajankäytön suunnittelua ja tehtävien priorisointitaitoja. Harjoitusten aikana ryhmätyöskentely vahvistaa konsultoinnin ja tiimityöskentelyn taitoja ja ongelmatilanteiden kohtaamisen taitoja. Opettajien toiminnan tarkoituksena on luoda harjoituksiin turvallinen ilmapiiri, mikä mahdollistaa oman osaamisenrajojen tunnistamisen ja avun pyytämisen opettajilta tai muilta ryhmän jäseniltä. Samalla opiskelijat oppivat muun muassa kommunikaatiotaitoja, joita he tarvitsevat sekä potilastyössä että kollegoiden kanssa keskustellessaan.

Oman kurssin rakenteen avaaminen valmistuvan lääkärin osaamistavoitteet huomioiden toimi itselle hyvänä herättelijänä ja sai miettimään omaa toimintaa erilaisesta näkökulmasta. Kehittämisprojektini tulee vielä jatkumaan omalla kurssilla opiskelijoiden kokemuksen kartoittamisella ja odotan mielenkiinnolla sitä, että pääsen kuulemaan opiskelijoiden mielipiteitä aiheesta.

Oma opetus tapahtuu prekliinisessä vaiheessa, jolloin koko opetussuunnitelman kattavaa lopputulosta ei vielä näe. Olisi mielenkiintoista selvittää, kuinka geneeriset taidot kertyvät opiskelijoille opintojen aikana. Tätä kertymää pääsevät tarkastelemaan tulevat potilaat ja kollegat sekä loppuvaiheen OSCE-tentin arvioijat.

Kuva 1. Top 10 geneeristä taitoa (kuva: www.digits.co.uk/). 

Lähteet:

Crebert, G., M. Bates, B. Bell, C.-J. Patrick, and V. Cragnolini. (2004) Developing Generic Skills at University, During Work Placement and in Employment: Graduates’ Perceptions. Higher Education Research & Development 23 (2): 147–165.

Kember, D., and D. Y. P. Leung. (2005) The Influence of Active Learning Experiences on the Development of Graduate Capabilities. Studies in Higher Education 30 (2): 155–170.

Laukia J. Osaamisperustaisuus on luonut uuden oppimiskulttuurin (2018) eSignals, Haaga-Helian verkkolehti, https://esignals.fi/kategoria/pedagogiikka/osaamisperustaisuus-on-luonut-uuden-oppimiskulttuurin/#fe0d5418

Merenmies J, Jääskeläinen J, Kortekangas-Savolainen O, Kulmala P, Nikkari S, Pyörälä E, Ahlström F, Heistaro S, Hekkala A-M, Lappalainen J, Mäkelä M, Telkkä J, Thorn L, Turunen J P, Rellman J, Salokangas K, Lassi O, Auvinen J, Jääskeläinen J, Mäntyselkä P, Halila H (2020) Valmistuvan lääkärin osaamistavoitteet https://www2.helsinki.fi/sites/default/files/atoms/files/valmistuvan_laakarin_osaamistavoitteet_0.pdf

Ursin, J., Hyytinen, H., & Silvennoinen, K. (toim.) (2021). Korkeakouluopiskelijoiden geneeristen taitojen arviointi – Kappas!-hankkeen tuloksia. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:6. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-892-2

Virtanen A, & Tynjälä P (2019) Factors explaining the learning of generic skills: a study of university students’ experiences, Teaching in Higher Education, 24:7, 880-894, DOI: 10.1080/13562517.2018.1515195

Kirjoittaja: Sanna Palosaari