Voiko turvallinen ilmapiiri pelastaa simulaation – ja oppimisen?
Psykologinen
turvallisuus ei ole vain pehmeä arvo – se on edellytys oppimiselle. Tämä oli
lähtökohtani, kun aloitin opetusharjoitteluni lääketieteellisen tiedekunnan
valinnaisella Akutologian syventävällä kurssilla, jossa opetetaan
hätätilapotilaan hoitoa moniammatillisessa ryhmässä. Tavoitteeni oli
kunnianhimoinen: rakentaa simulaatio-opetus, jossa opiskelija uskaltaa epäillä,
kysyä, tehdä virheitä – ja juuri siksi oppia.
🎯 Tavoitteena psykologinen
turvallisuus
Päädyin kehittämään useita
pedagogisia ratkaisuja, jotka tukivat psykologista turvallisuutta ennen, aikana
ja jälkeen simulaation. Loin:
- Virtuaaliesittelyn (ThingLink)
simulaatiotilasta – madaltamaan kynnystä astua uuteen ympäristöön
- Podcastin
psykologisesta turvallisuudesta – herättämään ajatuksia
- Valmistavan materiaalin, jossa käytiin läpi simulaatiopedagogiikan periaatteita ja oppimistilanteen rakenne
 |
Kuva 1: Kuvakaappaus simulaatiostudion ThingLink-esittelystä. |
Opetuksessa yksinkertaistimme potilastapauksia Tremblayn et al. (2023) tutkimukseen nojaten: liian kompleksinen tilanne lisää kognitiivista kuormitusta ja voi heikentää oppimista. Halusin myös, että oppiminen alkaisi ennen varsinaista simulaatiopäivää – kuten Somerville et al. (2023) painottavat, hyvä valmistelu tukee turvallisuutta ja oppimista.
👨⚕️ Simulaatiosta kokemus – ei koe
Itse simulaatiopäivän aikana pyrin ohjaamaan
opiskelijoita rauhallisesti, kysymällä, kuuntelemalla ja rakentamalla
keskusteluja. Käytin ohjaamisessa oppimiskeskustelun aikana avointa,
reflektointia tukevaa keskustelua, jota Berger-Estilita et al. (2021)
korostavat simulaatio-oppimisen ytimenä.
 |
| Kuva 2. Oppimiskeskusteluhuone, jossa tärkein, eli simulaation jälkeinen reflektointi, tapahtuu. |
Reflektiota jatkettiin vielä kirjallisessa tehtävässä, jossa opiskelijat pohtivat omaa rooliaan lääkärijohtajana akuuttitilanteessa. Palautteen perusteella tämä koettiin hyödylliseksi, ei vain oppimisen kannalta, vaan myös oman identiteetin rakentamisen tukena.
📣 Mitä palautteesta selvisi?
Opiskelijoiden
palaute oli poikkeuksellisen myönteistä, esim.:
"Tuhannet
kiitokset tästä päivästä. Koulupäivä oli varmasti tähän mennessä yksi
parhaimmista ja opettavaisimmista."
Myös mentorini
ja vertaiseni vahvistivat saman havainnon: opetuksessa näkyi selkeä rakenne,
rauhallinen ja osallistava ohjaus sekä tietoinen pyrkimys tukea psykologista
turvallisuutta. Kehityskohteita nousi esiin esimerkiksi palautteen
suorapuheisuudessa, opetuksen aloitusten rakenteessa sekä simulaatioiden
ennakkotiedottamisessa – arvokasta palautetta, joka ohjaa kehitystäni
eteenpäin.
🧠 Oppimisilmapiiri ei synny
sattumalta – se rakennetaan
Opetusharjoittelu
oli monella tapaa käännekohta opettajaidentiteettini kehittymisessä. Opin, että
pedagoginen ilmapiiri on yhtä tärkeä kuin pedagoginen sisältö. Opin myös, että
teknologia – olipa se ThingLink, podcast tai tekoäly – ei ole itseisarvo, vaan
väline yhteyden rakentamiseen ja oppimisen mahdollistamiseen.
OpinTorilla esittelemäni podcast-jakso, jossa tekoäly toimi haastattelijana, oli minulle osoitus siitä, että myös opetuksen esittämisen muodot voivat tukea samaa tavoitetta: innostusta, turvallisuutta ja osallisuutta.
 |
Kuva 3. Podcastin tallennus menossa Media Digital -kuutiossa Kontinkankaan kampuksella. |
💬 Kysymys sinulle, joka opetat
simulaatiossa:
Miten sinä
rakennat psykologista turvallisuutta ennen kuin kukaan on edes astunut
huoneeseen?
Lähteet:
1. Tremblay M,
Rethans J, Dolmans D. Task complexity and cognitive load in simulation‐based
education: A randomised trial. Medical Education. 2023 Feb;57(2):161–9.
2. Somerville SG,
Harrison NM, Lewis SA. Twelve tips for the pre-brief to promote psychological
safety in simulation-based education. Medical Teacher. 2023 Dec
2;45(12):1349–56.
3. Berger-Estilita
J, Lüthi V, Greif R, Abegglen S. Communication content during debriefing in
simulation-based medical education: An analytic framework and mixed-methods
analysis. Medical Teacher. 2021 Dec 2;43(12):1381–90.
Kirjoittaja:
