Näytetään tekstit, joissa on tunniste videoluennot. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste videoluennot. Näytä kaikki tekstit

maanantai 8. kesäkuuta 2026

Testaa osaamista, tue oppimista – digipedagoginen näkökulma

Tein opetusharjoittelun kurssilleni Neurokuvantaminen ja aivojen toiminta. Lähtökohtani kurssin kehittämiselle oli luoda digipedagogisesti opiskelijoiden oppimisen testaamiseen liittyviä tehtäviä kurssille. Ideana tähän käytin artikkelia, jossa tutkittiin eri oppimisstrategioiden tehokkuutta (Dunlosky et al., 2013). Artikkelissa todettiin, että oppimisen testaaminen ja pitemmälle aikavälille ajoittuva oppiminen ovat tehokkaimpia keinoja tukea oppimista. Artikkelissa tarkasteltiin lisäksi alleviivausta, visuaalisten mielikuvien luomista, uudelleen lukemista, yhteenvetojen tekemistä ja syiden ja selitysten miettimistä, jotka eivät olleet niin tehokkaita keinoja oppia.

Miten oppimista voi testata nykypäivänä? Erilaisten Moodle-tehtävien avulla tietenkin. Moodlea on tutkittu itsenäisen opiskelun kannalta ja todettu sen olevan sekä opiskelijoiden, että opettajien näkökulmasta tehokas alusta (Gudkova et al., 2021). Kielen opiskelua tutkivassa artikkelissa näytettiin, että suurin osa opiskelijoista koki ympäristön olevan helposti käytettävissä paikasta ja ajasta riippumatta (251 vs. 21). Suurin osa koki myös, että Moodle tarjoaa paljon erilaisia aktiviteetteja (163 vs. 107), mutta huomattava osa ei osannut sanoa tai oli eri mieltä. Tämä nostaakin esille sen, että opettajan olisi hyvä perehtyä eri toimintoihin ja myös käyttää niitä monipuolisesti.

Kyseessä oli kurssin toinen toteutus. Alkuperäisen toteutuksen tein videoluentoihin pohjaten, ja kurssin aikana sekä saamani opiskelijapalautteen perusteella ymmärsin, että pelkkä videoiden katsominen on aika hankala lähtökohta oppimiselle. Tunnistan itsessänikin sen, että opetusvideoita kuten muitakin videoita voi katsoa ns. ”nollat taulussa” eli asiasisältö voi mennä kokonaan ohi. Tähän toki on useita syitä kuten ajatusten herpaantuminen, keskeytykset, ylivirittyneisyys tms. Jos oppimista videoiden katsomisen lisäksi testataan, silloin voi palata videoon ja sisältöön, jos hoksaa, että ei ole ymmärtänyt jotakin.

Kurssi siis oli pitkälti jo itsessään digipedagogiikkaa, jonka lisäksi kurssiin kuuluvat vapaaehtoiset interaktiiviset tunnit ja tietokoneharjoitukset. Ideoin tehtäviksi monipuolisia toteutuksia. Opiskelijoiden tuli käydä harjoittelemassa aivojen rakenteita Visible Body oppimisympäristössä. Keskustelu tekoälyn kanssa videoiden sisältöihin liittyvistä vaikeista termeistä oli yksi tehtävä, jossa opiskelijoiden tuli keskustelun päätteeksi summata muutamalla lauseella keskustelun ydin.  Oli esseetehtävä, jossa opiskelijoiden tuli pohtia videolla oppimaansa oman elämänsä kannalta. Tällaisen idean sain mentoriltani, ja se oli mielestäni erinomainen valinta näin tekoälyaikana, jos haluaa välttää tehtävien tekemistä pelkällä tekoälyllä. Yhdessä tehtävässä tuli perehtyä nettisivun kautta lisää aivojen toiminnalliseen magneettikuvantamiseen ja vastata esseessä kysymyksiin. Lisäksi tein monivalintatehtäviä joidenkin videoiden jälkeen.

Palautteen perusteella lisätehtävät toimivat hyvin ja tukivat jatkuvaa oppimista. Lisäpisteet kannustivat opiskelijoita tekemään tehtäviä, ja toivottavasti niiden tekeminen herätti myös sisäistä motivaatiota. Moodle-osaamiseni ei ole ihan täysin huipussaan tehtävien tekemisen osalta, ja olisin halunnut tehdä teknisesti parempia tehtäviä. Esim. sanojen upotustehtäviä tms., joita kokeilin mutten saanut onnistumaan. Kurssi oli jo menossa, ja aikataulusyistä päädyin kevyempiin versioihin. Tulevaisuudessa haluaisin toteuttaa teknisesti laadukkaampia ja monipuolisempia kysymyksiä. Jos nyt suunnittelisin kurssia, laittaisin vähemmän videoita, ja enemmän monipuolista luettavaa, linkkejä ja tehtäviä. Kurssia kehittäessä voisin lisätä tehtäviä, jotka tukevat kommunikointia, sillä kurssi on muuten hyvin itsenäisesti suoritettava, sillä interaktiiviset tunnitkaan eivät ole pakollisia.

Kyselyt ja workshopit on todettu olevan yleisimmin käytettyjä Moodle-työkaluja (Gamage et al., 2022). Itse koin monivalintatehtävien tekemisen kohtuullisen helppona, sillä olin niitä jo tenttiä varten tehnyt edellisenäkin vuonna. Toisaalta hyvien monivalintatehtävien tekeminen ei ole kovin helppoa, ja itse pohdin, ovatko kysymykseni liian helppoja tai ns. arvattavissa. Opiskelijoiden palautteen perusteella monivalintatehtävät olivat hyviä, sillä niistä tuli heti palaute, oliko tehtävä oikein vai väärin. Kehitysehdotuksena tuli mieleen, että noihin voisi lisätä hieman tekstiä asiasta, jotta opiskelija ymmärtää syvällisemmin. Palautteen pohjalta, myös esseekysymyksiin tulisi olla jonkinlainen suora palaute.  

Jouduin muuttamaan kurssin läpipääsy yms. rajoja, sillä viime vuonna ne olivat aivan liian löysät, joten en suoraan voi verrata edelliseen toteutukseen. Palaute oli selvästi parempaa kuin edellisenä vuonna, ja opiskelijat kommentoivat välitehtävien hyödyllisyyttä. Mentorilta saamani palaute oli myös positiivista sekä kurssin toteutuksen osalta, että pitämieni opetusten. Oman  eli opettajan kuormitukseni säätely oli asia, jota hän pohti miettimään. Luennoinnista olen saanut myös paljon positiivista palautetta mm. selkeydestä, ymmärrettävyydestä ja sopivalla vauhdilla etenemisestä.

Oppimisen testaaminen on siis tehokas keino tukea opiskelijoiden oppimista kurssin aikana. Tätä testaamista on hyvä tehdä läpi kurssin, eikä pelkästään tentissä. Oppimisen testaamiseen on useita eri työkaluja Moodlessa, ja opettajan kannattaa hyödyntää näitä monipuolisesti.

Dunlosky, J., Rawson, K. A., Marsh, E. J., Nathan, M. J., & Willingham, D. T. (2013). Improving students’ learning with effective learning techniques: Promising directions from cognitive and educational psychology. Psychological Science in the Public Interest, Supplement, 14(1), 4–58. https://doi.org/10.1177/1529100612453266

Gamage, S. H. P. W., Ayres, J. R., & Behrend, M. B. (2022). A systematic review on trends in using Moodle for teaching and learning. In International Journal of STEM Education (Vol. 9, Number 1). Springer Science and Business Media Deutschland GmbH. https://doi.org/10.1186/s40594-021-00323-x

Gudkova, Y., Reznikova, S., Samoletova, M., & Sytnikova, E. (2021). Effectiveness of Moodle in student’s independent work. E3S Web of Conferences, 273. https://doi.org/10.1051/e3sconf/202127312084

    

Kirjoittaja: Heta Helakari