Jokaiselle uudelle yliopisto-opiskelijalle nimetään omaopettaja, joka ohjaa, neuvoo ja tukee opintojen etenemisessä ja seuraa opintojen edistymistä. Omaopettajan rooli korostuu erityisesti opintojen alkuvaiheessa opiskelijoiden sitouttamisessa yliopisto-opintoihin ja opintojen sujuvassa käynnistymisessä. Opiskelijoiden korkeakouluopintoihin kiinnittymiseen ja opintojen edistämiseen tulee kiinnittää huomiota koulutuksessa (Tuomela ym., 2020), sillä opintoihin sitoutumisella (Zepke & Leach, 2010) ja opiskelijoiden saamalla ohjauksella on vaikutusta opiskelijoiden akateemisen menestymiseen (Honkimäki & Tynjälä, 2018). Omaopettajatoiminta auttaa opiskelijoiden opiskeluun sitoutumisessa (Klemola ym., 2020). Omaopettaja ohjaa opiskelijoita erilaisissa etä- ja lähiohjaustilanteissa yksilö- tai ryhmäohjauksena (Nummenmaa, 2005; Penttinen ym., 2011). Ohjaustuokioissa jäsennellään ongelmia, tehtäviä ja opintovalintoja sekä autetaan opiskelijaa reflektoimaan omaa tilannettaan, ajatuksiaan ja valintojaan (Nummenmaa, 2005). Opiskelijoiden tyytyväisyys saamaansa ja kokemaansa ohjaukseen vaikuttaa heidän opintomenestykseensä ja oppimiskokemukseensa (Skaniakos ym., 2019).
Tein yliopistopedagogiikan opintojen opetusharjoittelun
omaopettajatoimintaan liittyen, koska halusin selvittää opiskelijoiden
kokemuksia ja toiveita omaopettajatoimintaan liittyen. Minulla on ohjattavana
Tietojenkäsittelytieteiden tutkinto-ohjelman kansallisen kandivaiheen
opiskelijoita, joiden omaopettajana toimin myös maisterivaiheessa.
Opetusharjoittelussa kehitin SOMA-SUPERviikko-konseptin, jossa testasin
erilaisia tapoja järjestää ohjaustuokiota opiskelijoille etä- ja
lähiohjauksena. Kutsuin 2021-2023 vuosikurssien opiskelijoita tapahtumiin
Orientoivat opinnot -kurssin Moodle-tilan uutisforumia hyödyntäen. Viikon
tapahtumat oli tarkoitettu kaikille kandivaiheen opiskelijoillemme.
Tilaisuuksien tarkoituksena oli tutustuttaa opiskelijat toisiinsa ja edistää
opiskelijoiden opintojen etenemistä ja valmistumista.
SOMA-SUPERviikon toteutin viikon 17 (22.4.-26.4.2024)
aikana siten, että jokaiselle päivälle oli opiskelijoille tarjolla erilainen ja
eri aiheinen etä- tai lähiohjaustapahtuma, jonka aikana oli mahdollisuus saada
ajankohtaista tietoa opinnoista sekä ryhmäytyä ja tutustua eri vuosikurssin
opiskelijoihin. Viikko alkoi maanantain etäohjaustuokiona, jonka aiheena oli
”Kandivaiheesta maisterivaiheeseen”. Tiistaina toteutin kolme SOMA-varttia
Oulun yliopiston vihreillä naulakoilla tarjoten opiskelijoille helpon ja nopean
tavan tulla tapaamaan omaopettajaa ja kysymään mieltä askarruttavista asioista.
Keskiviikkona hyödynsin tutkinto-ohjelmamme opiskelijoille ja henkilökunnalle
järjestettyä Laitossimailut-tapahtumaa ja laitoin pop up -tyylisen SOMA-pisteen
tapahtuman läheisyyteen. SOMA-pisteelle järjestin erilaisia rentoja aktiviteetteja,
joiden pariin voisi helposti tulla juttelemaan muiden opiskelijoiden kanssa ja
samalla kysyä omaopettajalta opintoasioista. Pukeuduin myös huomiota
herättävään SOMA-paitaan, jotta kynnys tulla juttelemaan olisi todellakin
matala. Paidassa oli esimerkiksi SOMA-hiha, josta voi nykäistä ja SOMA-mitta,
millä voi mitata opinnot. SOMA-pisteellä oli myös posteri, johon osallistujilla
oli mahdollisuus kertoa omia kokemuksia, ideoita ja toiveita
omaopettajatoimintaan liittyen. Torstaina pidin etäohjauskatsauksen
ajankohtaisiin opintoasioihin kuten kesä- ja valinnaisopintoihin liittyen.
Perjantaina oli SOMA-kävelyn vuoro, jossa ideana oli jälleen antaa
opiskelijoille mahdollisuus tutustua toisiin opiskelijoihin rennon yhteisen
tekemisen merkeissä ja samalla opintoasioista keskustellen ja vertaistukea
saaden. SOMA-kävelyn idea oli tutustua myös yliopiston sisä- ja ulkotiloihin
vaihteluksi jatkuvan luennoilla istumisen ja luentotallenteiden katsomisen
sijasta. HOPS-palaverin voisi pitää aivan hyvin yhdessä kävellen, eikö vain?
Kun meidän opiskelijoita ei ilmestynyt oransseille naulakoille SOMA-kävelyn
starttiin, lähdin itse kävelylle OAMK:n puolelle ja törmäsin
ammattikorkeakoulun opettajiin ja opiskelijoihin, joiden kanssa keskusteluista
sain uutta virtaa ja ideoita omaopettajatoiminnan kehittämiseen. Superkiitos
teille ajastanne ja ajatuksistanne!
SOMA-SUPERviikon lisäksi toteutin BONUSpäivän, jossa
halusin tarjota opiskelijoille mahdollisuuden tulla SOMAn tutkielmapajalle
edistämään omaa LuK- tai pro gradu -tutkielmaa. Tapahtuma oli avoin kaikille
opiskelijoille, ei vain omille tutkielmaohjattavilleni. Näiden eri konseptien
pilotoinnin pohjalta kehitän omaopettajatoimintaa edelleen. Reflektoin
kokemuksia ja kokeilen ensi lukuvuotena niin syksyyn kuin kevääseenkin sopivia
ohjaustilanteita. Osan aktiviteeteista räätälöin erityisesti opiskelijoiden tarpeiden
mukaan ja osan SOMA-kollegoiden tarpeiden mukaan. Esimerkiksi SOMA-kävelyn
voisi toteuttaa oman tutkinto-ohjelman tai tiedekunnan omaopettajien kesken tai
vaikkapa ristiinvierailuna Oulun ammattikorkeakoulun opettajatuutoreiden luokse.
SOMA-vartin voisi pitää SOMA-kahveina vertaisomaopettajien kanssa tietoja ja
kokemuksia jakaen. Opiskelijoille suunnattu SOMA-piste voisi olla SOMA-tiski,
josta saisi orientaatioviikoilla neuvoa ja apua omaopettajilta opintojen alkuun
liittyvissä kysymyksissä. SOMA-tiski voisi löytyä helposti sieltä, missä
opiskelijat ensimmäisinä viikkoina muutoinkin paljon liikkuvat. HOPS-mitta
voisi olla osa HOPS-katsastusta, minkä avulla opiskelijat saisivat nopeasti
tarkistettua opintojen tilanteen ja etenemisen. SOMA-tiski voisi palvella
kaikkia opiskelijoita vuosikurssista riippumatta, sillä opiskelijoiden
opintopolut etenevät hyvin eri tahdissa.
SOMA-SUPERviikko oli superelämys minulle ja sen
pohjalta aioin jatkossa toteuttaa erilaisia ohjausmenetelmiä ja -työkaluja
omaopettajatoiminnan kehittämiseksi. Viikon aikana ja jälkeen sekä OpinTorin
yhteydessä keräsin palautetta fyysiselle posterille sekä Jamboard-sivuilla.
Etäohjauksesta sain opiskelijoilta positiivista palautetta: ”Info oli
todella hyvä, kiitos! Tällaisissa ryhmätapaamisissa on mukava etenkin se, että
kun aihe on mietitty valmiiksi, saa paljon sellaista tietoa, jota ei itse
hoksaisi välttämättä kysyä.”. Lähitapaamistilanteissa, kun kysyin
vanhemmilta opiskelijoiltamme palautetta ja toiveita SOMA-toimintaan liittyen,
minulta kysyttiin ”Mikä on SOMA? OpinTorin Jamboard-posterissa kysymykseeni
”Millainen on hyvä omaopettaja?” sain kommentin: ”Omaopettajalla tulisi olla
aito kiinnostus opiskelijoita kohtaan ja sitoutunut osallistumaan roolissa
toimimiseen.”. Tämä on hyvin tärkeä asia omaopettajatoiminnassa. Korkeakouluopetuksessa
onkin tärkeä kehittää omaopettajatoimintaa myös omaopettajien kannalta.
Opetusharjoittelussani on ollut erityisen antoisaa
keskustelut vertaisten ja mentorin kanssa. Tällaisia omaopettajien
vertaiskeskusteluja tulisi olla säännöllisesti eri omaopettajien kanssa, sillä
ne auttavat kehittymään ja kehittämään. Kun kysyin SOMA-kollegaltani, millainen
on hyvä SOMA? Hänen ensimmäinen vastauksensa oli, että sellainen, joka tuntee
opiskelijansa. Superomaopettajan yksi haaste onkin juuri siinä, kun
opiskelijoita on paljon, kaikkia ei ehdi oppia tuntemaan tai kaikkein
opintotilanteita ei millään voi muistaa. Pohdinkin, millaisia keinoja voisi
olla suuren opiskelijamäärän hallinnassa ja tasalaatuisen ohjauksen antamisessa
niin, että kaikki saisivat tarvitsemansa määrän ohjausta. Jokaisen opiskelijan
ohjaus on yhtä tärkeää, vaikka kaikki eivät tarvitsisi tai haluaisi yhtä paljon
ohjausta kuin toiset. Hyvää ohjausta voi olla monenlaista, sillä osalle etäohjaus
sähköpostilla tai zoomilla toimii hyvin ja tehokkaasti, eikä tarvetta
välttämättä ole muunlaiselle ohjaukselle ja opinnot edistyvät silti
aikataulussa. Toisille opiskelijoille sen sijaan voi toimia paremmin
lähiohjauksena toteutetut säännölliset kahdenkeskiset keskustelutuokiot. Mielestäni
hyvä SOMA ohjaa, neuvoo ja tukee monipuolisesti ja tasapuolisesti
opiskelijoiden ohjaustarpeita kuunnellen ja havainnoiden.
Superomaopettajana olen jokaiselle opiskelijalle Sun
OMAopettaja ilman superominaisuuksia. Supervoimia kaikille omaopettajille!
Lähteet
Honkimäki, S. & Tynjälä, P. (2018). Prerequisites
for the successful group mentoring of first-year university students: a case
study. Mentoring & Tutoring: Partnership in Learning, 26(2), 148–164. DOI:
10.1080/13611267.2018.1471338
Klemola, U., Ikäheimo, H. & Hämäläinen, T. (2020).
OHO-opas - opiskelukykyä, hyvinvointia ja osallisuutta korkeakouluihin.
Jyväskylän yliopisto, Koulutuspalvelut.
Nummenmaa, A. R. (2005). Henkilökohtainen
ohjauskeskustelu. Teoksessa A. R. Nummenmaa, M. Lairio, V. Korhonen & S.
Eerola (toim.), Ohjaus yliopiston oppimisympäristöissä. (s. 89–101). Tampere:
Tampere University Press.
Penttinen, L., Skaniakos, T., Ansela, M. &
Plihtari, E. (toim.). (2011). HOPS-ohjaus: osaamista, yhteistyötä ja
hyvinvointia. Jyväskylän yliopisto.
Skaniakos, T., Honkimäki, S., Kallio, E., Nissinen, K.
& Tynjälä, P. (2019). Study guidance experiences, study progress, and
perceived learning outcomes of Finnish university students. European Journal of
Higher Education, 9(2), 203–218. DOI: 10.1080/21568235.2018.1475247
Zepke, N. & Leach, L. (2010). Improving student
engagement: ten proposals for action. Active Learning in Higher Education,
11(3), 167–177. DOI: 10.1177/1469787410379680
Kirjoittaja: Leena Arhippainen
