Opetusharjoittelussani sovelsin käänteistä luokkahuonetta informaatiotutkimuksen ensimmäisen vuoden kandivaiheen opiskelijoille järjestetyllä informaatiokäyttäytyminen ja -käytännöt -opintojaksolla. Korvasin harjoittelussani luento-opetuksen ennakkotehtävillä ja luokassa yhteisesti toteutetulla ryhmätyöskentelyllä. Tavoitteenani oli paitsi syventää opiskelijoiden oppimista, myös kehittää geneerisiä taitoja, kuten ryhmätyöskentely- ja esiintymistaitoja. Kehittämälleni opintojaksolle osallistui 23 opiskelijaa.
Käänteisen luokkahuoneen perustarkoituksena on se,
että opiskelijat tutustuvat aiheeseen ennakkotehtävien, kuten videoiden kautta ja
luokkahuoneaika vapautetaan oppilaiden ja opettajan väliseen vuorovaikutukseen
sekä aktiiviseen työskentelyyn luokassa (Rautiainen, 2019). Useat eri
katsaukset ja meta-analyysit ovat näyttäneet, että käänteinen luokkahuone voi
parantaa oppimistuloksia perinteiseen luento-opetukseen verrattuna (Akçayır
& Akçayır, 2018; van Alten ym., 2019;). Käänteisen luokkahuoneen avulla
voidaan myös edistää monia geneerisiä taitoja, esimerkiksi ongelmanratkaisu- ja
viestintätaitoja, kriittistä ajattelua sekä tiimityöskentely- ja itsesäätelytaitoja
(Bredow ym., 2021; Castedo ym., 2018.)
Valitsemani opintojakson kehittämistä perusteli kolme
asiaa, jotka olivat asiasisällön oppiminen, vuorovaikutuksellisuuden
parantaminen ja geneeristen taitojen kehittäminen. Aiemman kokemukseni
perusteella luento-opetuksessa opiskelijoille ei kehittynyt selkeää ymmärrystä
keskeisten käsitteiden välisistä eroista. Pintapuolinen oppiminen heijastuu
myös opiskelijoiden myöhempiin opintoihin. Toinen kehittämisperuste oli vuorovaikutuksellisuuden
parantaminen. Halusin tukea opettajan ja opiskelijoiden välistä vuorovaikutusta
sekä sen lisäksi opiskelijoiden vuorovaikutusta toistensa kanssa. Kolmas
kehittämisperuste oli geneeristen taitojen kehittäminen. Opintojakson aiemmat
menetelmät (luento-opetus ja itsenäiset tehtävät) ovat melko passiivisia
opiskelijan kannalta, jolloin geneerisiä taitoja ei juurikaan kerry eikä
yhteisoppimista tapahdu.
Kuvio 1. Kehittämisperusteet
Opetusharjoittelussani oli kymmenen opetuskertaa ja
kuusi ennakkotehtävää. Ennakkotehtävinä oli videoita, luettavia materiaaleja
sekä kysely. Luokkahuoneessa sovelsin erilaisia keskustelua ja
ryhmätyöskentelyä tukevia menetelmiä. Näitä olivat palapelityöskentely, ryhmätöiden
tekeminen ja esittäminen, Sitran megatrendikortit
sekä ryhmä- ja parikeskustelut.
Palapelityöskentelyssä opiskelijat opettivat
toisilleen etukäteismateriaalin pohjalta opintojakson klassisia teorioita. Jaoin
opiskelijat viiteen ryhmään, ja jokainen ryhmä luki ennen opetuskertaa lyhyen
artikkelin. Opetuskerralla luotiin uudet ryhmät niin, että jokainen ryhmään
kuuluva oli lukenut eri artikkelin ja heidän tehtävänään oli opettaa aihe
toisille ryhmäläisille. Palapelityöskentely tuotti kuitenkin jonkin verran
käytännön haasteita, sillä kaikki opiskelijat eivät osallistuneet tälle
opetuskerralle, jolloin palapelityöskentelystä ei hyödytty kaikissa ryhmissä
tasapuolisesti. Opiskelijoiden antaman palautteen perusteella he myös kokivat olonsa
epävarmaksi opettaessaan toisille asiasta, vaikka he saivatkin jonkin verran
aikaa valmistella opetusta.
Ryhmätöitä varten opiskelijat jaettiin viiteen
ryhmään, ja jokaisella ryhmällä oli oma tieteellinen artikkeli. Opiskelijat
lukivat artikkelit ennakkoon, ja luokkahuoneessa tehtiin ryhmissä esitys, joka
esitettiin samalla opetuskerralla. Koska ryhmätöitä tehtiin luokkahuoneessa, pystyin
opettajana ohjaamaan työskentelyä. Sitran megatrendikortteja hyödynsin
ryhmäkeskusteluissa, joissa käsiteltiin tulevaisuuden mahdollisia
kehityskulkuja erityisesti teknologiaan liittyen. Olin valmistellut kysymyksiä,
joissa opiskelijoita pyydettiin pohtimaan mahdollisia tulevaisuuksia paitsi opintojakson
sisältöön, myös heidän tulevaan työelämäänsä liittyen.
Menetelmien kehittämisen lisäksi päivitin myös
opintojakson arviointia. Arvioitavina tehtävinä oli kaksi itsenäistä tehtävää
sekä lisäksi opiskelijat saivat pisteitä ennakkotehtävien suorittamisesta sekä aktiivisesta
luokkahuonetyöskentelystä. Lisäksi osana opetusharjoittelua rakensin opintojakson
itsenäisille tehtäville arviointimatriisin. Arviointimatriisista sain
opiskelijoilta hyvää palautetta ja se tuki myös omaa työskentelyäni.
Kaiken kaikkiaan sain opintojaksosta monipuolisesta
hyvää palautetta. Opiskelijoilta saadussa palautteessa arvostettiin sitä, että opetusta
muutettiin vähemmän luentokeskeiseksi. Opiskelijat kokivat, että
ennakkotehtävät ja ryhmätyöskentely syvensivät oppimista ja kehittivät
geneerisiä taitoja, kuten ryhmätyöskentelytaitoja. Vertaisilta ja mentorilta
saadussa palautteessa korostui rohkea kehittämisasenne, opiskelijalähtöisyys ja
hyvä opetusilmapiiri. Kehityskohteena nähtiin, että ryhmäkeskusteluja olisi voinut
seurata tarkemmin ja ryhmätöitä ohjeistaa enemmän. Opiskelijoista osa koki
käänteisen luokkahuoneen liian työläänä. Useat eri tehtävät opintojakson aikana
saattoivat myös tehdä siitä sekavamman oloisen.
Koin opetusharjoittelun
onnistuneena, vaikkakin kehitettävää vielä löytyy. Opetusharjoittelun
onnistumisesta kertoo myös se, että opintojakson arvosanojen
keskiarvo parani hieman.
Oman kokemukseni perusteella luento-opetuksen
kääntämisessä työmäärä on suuri. Ennakkotehtävien suunnitteluun ja materiaalin
tuottamiseen on hyvä varata reilusti työaikaa. Erityisesti videoiden
tuottaminen tuntui minusta työläältä ja tein loppujen lopuksi itse yhden
ennakkovideon. Muu opintojaksolla hyödynnetty ennakkomateriaali oli muiden
tuottamaa. Ennakkomateriaalin lisäksi suunnitteluaikaa kului myös
luokkahuoneajan suunnitteluun: Millä tavalla opittavaa asiaa voidaan syventää
ohjatusti ja kuinka opiskelijat saadaan mukaan keskusteluun ja
ryhmätyöskentelyyn?
Kiteytettynä
voin oman kokemukseni perusteella sanoa, että kääntämiseen tulee varata
riittävästi aikaa, mutta itse opetus on palkitsevaa, kun opiskelijat tulevat opetustilanteisiin
hyvin valmistautuneina.
Avainsanat:
Käänteinen luokkahuone, geneeriset taidot, palapelityöskentely
Lähteet:
Akçayır, G., &
Akçayır, M. (2018). The flipped classroom: A review of its advantages and
challenges. Computers & Education, 126, 334–345. https://doi.org/10.1016/j.compedu.2018.07.021
Bredow, C. A.,
Roehling, P. V., Knorp, A. J., & Sweet, A. M. (2021). To flip or not to
flip? A meta-analysis of the efficacy of flipped learning in higher education. Review
of Educational Research, 91(6), 878–918. https://doi.org/10.3102/00346543211019122
Castedo, R.,
López, L. M., Chiquito, M., Navarro, J., Cabrera, J. D., & Ortega, M. F.
(2018). Flipped classroom: Comparative case study in engineering higher
education. Computer Applications in Engineering Education, 27(1),
206–216. https://doi.org/10.1002/cae.22069
Rautianen,
A. (2019). Kääntämistä käänteisesti – Kokemuksia käänteinen luokkahuone
menetelmästä kääntämisen opetuksessa. Yliopistopedagogiikka, 26(2),
80–83. https://lehti.yliopistopedagogiikka.fi/2019/08/13/kaantamista-kaanteisesti/
van Alten D. C. D., Phielix C., Janssen J., Kester L.
(2019). Effects of
flipping the classroom on learning outcomes and satisfaction: A meta-analysis. Educational
Research Review, 28, Article 100281. https://doi.org/10.1016/j.edurev.2019.05.003
Kirjoittaja: Aira Huttunen
