Opetusharjoittelun kehittämiskohteeni oli tiedonhankintakurssin englanninkielinen toteutus 030008P Information skills for foreign students (1 op), joka on pakollinen ympäristötekniikan ja tuotantotalouden englanninkielisissä maisteriohjelmissa. Kurssin ohjeet ja harjoitukset ovat Moodlessa ja neljä harjoituskertaa pidettiin etänä. Tavoitteenani oli kokeilla kurssilla vertaisarviointia ja päivittää tehtävät mm. lisäämällä sisältöä tekoälyn käytöstä tieteellisessä tiedonhaussa (Solheim Johansen & Borlund, 2022). Vaikka pelillistäminen ei sisältynyt alkuperäiseen opetusharjoittelusuunnitelmaani, kerron lopuksi myös kokeilustani Moodlen Level up! -pellillistämislisäosalla.
Aiemmissa toteutuksissa kurssin laajempana ns. lopputehtävänä
on ollut suunnitella, raportoida ja arvioida ohjeiden mukaan tiedonhaku
opiskelijan valitsemasta aiheesta. Informaatikko-opettaja on arvioinut tehtävän
ja antanut siitä kirjallisen palautteen. Halusin kokeilla, nopeuttaisiko vertaisarviointi
palautteen saamista opiskelijalle ja vähentäisikö se jopa opettajan työtaakkaa (Biggs, 2003). Arvelin myös, että opiskelijat
osaisivat ehkä sanoittaa palautteen toisilleen ymmärrettävämmin, kuin helposti
kirjastojargoniin sortuva informaatikko. Toisten opiskelijoiden töiden
arvioinnin on havaittu parantavan opiskelumotivaatiota, edistävän syvällisempää
oppimista ja auttavan opiskelijoita ymmärtämään opittavaa aihetta paremmin (Díez, 2023). Alustin tehtävää näyttämällä esimerkkejä
tiedonhakujen dokumentoinnista katsausartikkeleissa. Raporttiin tiedonhaku
kuvattiin sanallisesti, kun taas vertaisarvioijan tehtävä oli toistaa haku
kuvauksen mukaan, palauttaa lopputuloksesta kuvakaappaus ja antaa palautetta
hausta.
Käytin vertaisarviointitehtävässä Moodlen työpaja-aktiviteettia
(workshop). Sen perustamisesta löytyy Moodlen ohjeiden kautta hyvä video. Työpajan
avulla tehtävänanto, anonyymien vertaisarviointivuorojen jakaminen ja
arvosanojen laskeminen kävi näppärästi. Työpaja on aikataulullisesti hieman
kankea, sillä opiskelijat näkevät saamansa palautteen vain, kun työpaja on
suljettu. Palautusaika jäi kurssilla lyheksi, ja jälkitoimituksia varten jouduin
palauttamaan työtilan takaisin vertaisarviointivaiheeseen.
Tehtävän ohjeistuksesta tuli monien työvaiheiden
vuoksi aivan liian pitkä, mutta opiskelijoilla ei vaikuttanut olevan suurempia
ongelmia raportin tai vertaisarvion palauttamisessa. En huomannut kerätä
opiskelijoilta tehtäväkohtaista palautetta vertaisarviointityöpajasta, joten en
tiedä, koettiinko tehtävää hyödylliseksi tai kuinka moni opiskelija ehti käydä
lukemassa vertaiseltaan saamansa palautteen.
Keväällä Moodleen lisättiin Level up XP
-pellillistämislisäosa, jolla
monenlaisista aktiviteeteista kerätyillä pisteillä voi nousta tasolta toiselle.
Tulostaululla on mahdollista verrata etenemistään muihin, mutta minun
kurssilaiseni eivät halunneet tulostaulua käyttöön, kun kokeilin Level up:ia suomenkielisellä
tiedonhankintakurssin toteutuksella. Tehtävien
suorittamisen lisäksi kurssilla sai kokemuspisteitä mm. aktiivisesta läsnäolosta,
opettajan antaman palautteen katsomisesta, kurssipalautteen antamisesta ja
tehtävien palauttamisesta määräajassa. Vaikka Moodlen Level up ei tarjoaisikaan
erityisen huikeaa pelikokemusta, sen avulla on helppo tarjota valinnaiset tavat
edetä suorituksessa. Pelillistäminen mahdollistaa kokonaisuuden jakamisen
pienempiin osasuorituksiin, selkeiden tavoitteiden asettamisen ja välittömän
palautteen antamisen (Koivisto & Hamari,
2019).
Vertaisarviointitehtävän jatko on vielä harkinnassa, mutta kokemuspisteitä on jaossa seuraavillakin kursseilla. Ajankäytöllisesti oli hieman haastavaa, että opettajan tarkastusta vaativia tehtäviä piti käydä kurssin ajan seuraamassa päivittäin, jotta opiskelijat saisivat pistetilanteensa päivitettyä mahdollisimman nopeasti. Ohjeistukseen kannattaa panostaa, jotta kaikki tietävät pelin säännöt ja osaavat seurata pisteittensä kertymistä. Kurssipalautteessa level upin tarjoama valinnaisuus sai positiivista palautetta, mikä osaltaan motivoi jatkamaan kokeilua.
Kirjallisuutta:
Díez, J. (2023). Lack of interest? Self and peer assessment as a means to improve students’ engagement. Innovations In Education and Teaching International, 60(2), 218–226. https://doi.org/10.1080/14703297.2021.2013288
Koivisto, J., & Hamari, J. (2019). The rise of motivational information systems: A review of gamification research. International Journal of Information Management, 45, 191–210. https://doi.org/10.1016/j.ijinfomgt.2018.10.013
Solheim Johansen, J., & Borlund, P. (2022). Academic information searching and learning by use of Keenious and Google Scholar: A pilot study. Information Research: an international electronic journal, 27. https://doi.org/10.47989/colis2231
Kirjoittaja: Ursula Heinikoski
