Opiskelijoiden ääni opintojakson kehityksessä

Suoritin opetusharjoitteluni avoimen yliopiston Tutkimusmenetelmät hoitotieteessä ja terveyshallintotieteessä-opintojaksolla. Opintojakso on osa avoimen yliopiston terveystieteiden maisterin väyläopintojen kokonaisuutta ja osallistujia on eri puolilta Suomea. Opintojakso toteutettiin etänä neljän 3-4 tunnin opetuskerran muodossa.

Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijoille valmiudet ymmärtää ja soveltaa laadullisen tutkimuksen menetelmiä ja käytäntöjä terveystieteellisessä tutkimuksessa. Kurssin sisältö keskittyy muun muassa laadullisen tutkimussuunnitelman laatimiseen, aineiston keräämiseen ja analysointiin sekä raportointiin. Lisäksi opintojaksolla tarkastellaan tutkimuseettisyyteen ja luotettavuuteen liittyviä kysymyksiä.

Kehittämiskohde

Viime vuoden toteutuksessa otettiin käyttöön käänteinen opetus, joka herätti vilkasta keskustelua opiskelijoiden keskuudessa. Käänteisessä opetuksessa opiskelijoita kannustettiin valmistautumaan ennakkotehtäviin, kuten luentojen katsomiseen verkkoalustalla. Lähiopetustunneilla keskityttiin ryhmäharjoituksiin ja keskusteluihin luentojen pohjalta. Käänteinen opetus vaati opiskelijoilta aktiivista osallistumista ja ennakkotehtäviin valmistautumista. Vaikka menetelmä on tunnettu oppimista edistävästä vaikutuksestaan (Tusa ym., 2018), se kohtasi haasteita opiskelijoiden keskuudessa, jotka kaipasivat enemmän opettajajohtoista lähestymistapaa. Opintojakson kehittäminen oli prosessi, jossa pyrittiin entistä paremmin vastaamaan opiskelijoiden tarpeisiin ja oppimispreferensseihin. Kehitystyössä huomioitiin erityisesti opiskelijoiden palautteet, kurssin toteutuksen arviointi sekä pedagogisen tutkimuksen antamat näkökulmat.

 

Muutokset opintojaksolla:

1. Käänteisen opetuksen keventäminen: Ennakkomateriaalin määrää kevennettiin ja opetuskerroille lisättiin opettajan pitämä lyhyt alustus luento ennakkomateriaalin pohjalta, jonka tarkoituksena oli korostaa tärkeitä asioita. Opetuskerroilla annettiin aikaa opiskelijoille heränneille kysymyksille, jotka mahdollisesti nousivat ennakkomateriaaleista.
2. Jatkuvan arvioinnin lisääminen: Lopputentin sijaan opintojaksoilla oli neljä alkukartoituskyselyä. Alkukartoituskyselyt olivat monivalintakysymyksiä ja perustuivat ennakkomateriaaliin. Kyselyiden tarkoituksena oli mahdollistaa palaute omasta oppimisesta opintojakson aikana ja kannustaa ennakkomateriaaliin tutustumiseen (Paloposki ym., 2022).
3. Monipuolinen arviointi: Opintojakson arvosana muodostui ryhmätehtävästä, alkukartoituskyselyistä ja vertais- ja itsearvioinnista. Opiskelijat vertaisarvioivat toistensa ryhmätyöt ja arvioivat itseään ja ryhmäläisiä ryhmätyöskentelyssä perustuen arviointimatriisiin (Räihä, ym. 2019).

 

Opiskelijoiden palaute

Opiskelijoiden antama palaute oli pääosin myönteistä, korostaen opetuksen selkeyttä, aktiivista osallistumista ja hyvin suunniteltua opetusta. He arvostivat opettajan äänen selkeyttä ja helppoa kuunneltavuutta sekä opetuksen mielenkiintoisuutta. Haasteita koettiin alkutentissä ja ryhmätehtävissä, joita osa opiskelijoista piti vaikeina tai vähemmän hyödyllisinä. Ilmapiirin merkitys korostui, ja opiskelijat arvostivat ystävällistä ja rohkaisevaa ilmapiiriä. Lisäksi opiskelijat toivoivat enemmän opettajajohtoista opetusta ja selkeämpiä ohjeita tehtävien suorittamiseen. He myös arvostivat mahdollisuutta antaa kehitysehdotuksia ja tunsivat, että heidän mielipiteensä otettiin vakavasti.

 

Loppupohdinta

Opetusharjoittelu antoi minulle arvokasta kokemusta ja oppimismahdollisuuksia opettajana. Palautteen perusteella näen, että olen onnistunut monissa asioissa, kuten opetuksen selkeydessä ja aktiivisen oppimisympäristön luomisessa. Tärkeää on ottaa huomioon erilaiset oppijat ja tarjota monipuolisia oppimismahdollisuuksia. Lisäksi ilmapiirin merkitys oppimisessa on korostunut, ja pyrin jatkossakin luomaan kannustavan ja rohkaisevan ilmapiirin opetuksessa. Aion jatkossakin pyrkiä parhaani mukaan tarjoamaan opiskelijoille laadukasta ja innostavaa opetusta, samalla hyödyntäen saamaani palautetta jatkuvana oppimisen mahdollisuutena.

 

Lähteet:

Paloposki, T., Virtanen, V. & Clavert, M. (2022). Jatkuvalla arvioinnilla enemmän osaamista kandidaattivaiheen massakurssilla. Yliopisto Pedagogiikka, 29 (1).

Räihä, P., Mankki, V. & Samppala, K. (2019). Kirjallisen palautteen merkitys yliopisto-opiskelijalle. Yliopistopedagogiikka, 26(2), 8-22.

Tusa*, N., Sointu*, E., Kastarinen, H., Valtonen, T., Kaasinen, A., Hirsto, L., ... & Mäntyselkä, P. (2018). Medical certificate education: controlled study between lectures and flipped classroom. BMC Medical Education, 18(1), 243–248. *Tusa and Sointu contributed equally to this work.

 

Kirjoittaja: Mira Hammarén