Osaamistavoitteiden käyttö opetuksen suunnittelussa on yleistynyt 1990-luvulta ja Suomen lääketieteellisissä tiedekunnissa 2010-luvulta alkaen lähtien (Merenmies ym. 2020, Laukia 2018). Valtakunnalliset valmistuvan lääkärin osaamistavoitteet julkaistiin kesällä 2020 (Merenmies ym. 2020). Valmistuvan lääkärin osaamistavoitteissa kuvaillaan lääkärin substanssiosaamisen lisäksi yleisiä työelämätaitoja, joita voidaan kehittää jo lääketieteen opintojen prekliinisessä vaiheessa. Omassa opetusharjoittelun kehittämisprojektissani yritin tehdä omalla kurssillani näkyväksi ne geneeriset taidot, joita kurssin rakenne ja opettajien työskentely kehittää.
Opetusharjoittelukurssini, histologian harjoitustyöt, sijoittuu lääketieteen ja hammaslääketieteen opintojen ensimmäiselle syksylle. Ensimmäisen opiskeluvuotensa syksyllä uudet lääketieteen opiskelijat kohtaavat (usein) ensimmäistä kertaa yliopistomaailman. Ensimmäisen lukukauden kursseilla opetellaan varsinaisen asian ohella yliopisto-opiskelun taitoja. Ainakin Oulun yliopistossa ensimmäisen vuoden opetussuunnitelmaan on sijoitettu monia akateemiseen maailmaan valmentavia kursseja, joilla opetellaan muun muassa tutkimustyön perusteita tieteellisen tiedonhaun ja kirjoittamisen muodossa. Opiskelijoiden geneeristen taitojen kehittyminen vaatii tukemista (Ursin ym. 2021). Tämä voidaan rakentaa opintojen sisään esimerkiksi opetus ja arviointimenetelmien valinnalla. Interaktiivisen, yhteistyötä vaativan ryhmätyöskentelyn tiedetään kehittävän yliopisto-opiskelijoiden geneerisiä taitoja (Crebert ym. 2004, Virtanen ja Tynjälä 2019). Samoin arviointimenetelmät, jotka ohjaavat geneeristen taitojen käyttämiseen sekä syvälliseen ymmärtämiseen tähtäävä opetus vaikuttaa näiden taitojen kehittymiseen (Kember ja Leung 2005).
Histologian harjoitustyökurssi koostuu 14 harjoitustyöstä, joihin opiskelijat valmistautuvat ennakkomateriaalin ja virtuaalimikroskoopin avulla. Kurssilla käytetään jatkuvaa arviointia harjoitustyötenttien muodossa, joiden perusteella määräytyy kurssin arvosana. Jatkuva arviointi ja ennakkovalmistautuminen kehittävät opiskelijoiden ajankäytön suunnittelua ja tehtävien priorisointitaitoja. Harjoitusten aikana ryhmätyöskentely vahvistaa konsultoinnin ja tiimityöskentelyn taitoja ja ongelmatilanteiden kohtaamisen taitoja. Opettajien toiminnan tarkoituksena on luoda harjoituksiin turvallinen ilmapiiri, mikä mahdollistaa oman osaamisenrajojen tunnistamisen ja avun pyytämisen opettajilta tai muilta ryhmän jäseniltä. Samalla opiskelijat oppivat muun muassa kommunikaatiotaitoja, joita he tarvitsevat sekä potilastyössä että kollegoiden kanssa keskustellessaan.
Oman kurssin rakenteen avaaminen valmistuvan lääkärin osaamistavoitteet huomioiden toimi itselle hyvänä herättelijänä ja sai miettimään omaa toimintaa erilaisesta näkökulmasta. Kehittämisprojektini tulee vielä jatkumaan omalla kurssilla opiskelijoiden kokemuksen kartoittamisella ja odotan mielenkiinnolla sitä, että pääsen kuulemaan opiskelijoiden mielipiteitä aiheesta.
Oma opetus tapahtuu prekliinisessä vaiheessa, jolloin koko opetussuunnitelman kattavaa lopputulosta ei vielä näe. Olisi mielenkiintoista selvittää, kuinka geneeriset taidot kertyvät opiskelijoille opintojen aikana. Tätä kertymää pääsevät tarkastelemaan tulevat potilaat ja kollegat sekä loppuvaiheen OSCE-tentin arvioijat.
Kuva 1. Top 10 geneeristä taitoa (kuva: www.digits.co.uk/).
Lähteet:
Crebert, G., M. Bates, B. Bell, C.-J. Patrick, and V. Cragnolini. (2004) Developing Generic Skills at University, During Work Placement and in Employment: Graduates’ Perceptions. Higher Education Research & Development 23 (2): 147–165.
Kember, D., and D. Y. P. Leung. (2005) The Influence of Active Learning Experiences on the Development of Graduate Capabilities. Studies in Higher Education 30 (2): 155–170.
Laukia J. Osaamisperustaisuus on luonut uuden oppimiskulttuurin (2018) eSignals, Haaga-Helian verkkolehti, https://esignals.fi/kategoria/pedagogiikka/osaamisperustaisuus-on-luonut-uuden-oppimiskulttuurin/#fe0d5418
Merenmies J, Jääskeläinen J, Kortekangas-Savolainen O, Kulmala P, Nikkari S, Pyörälä E, Ahlström F, Heistaro S, Hekkala A-M, Lappalainen J, Mäkelä M, Telkkä J, Thorn L, Turunen J P, Rellman J, Salokangas K, Lassi O, Auvinen J, Jääskeläinen J, Mäntyselkä P, Halila H (2020) Valmistuvan lääkärin osaamistavoitteet https://www2.helsinki.fi/sites/default/files/atoms/files/valmistuvan_laakarin_osaamistavoitteet_0.pdf
Ursin, J., Hyytinen, H., & Silvennoinen, K. (toim.) (2021). Korkeakouluopiskelijoiden geneeristen taitojen arviointi – Kappas!-hankkeen tuloksia. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:6. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-892-2
Virtanen A, & Tynjälä P (2019) Factors explaining the learning of generic skills: a study of university students’ experiences, Teaching in Higher Education, 24:7, 880-894, DOI: 10.1080/13562517.2018.1515195
Kirjoittaja: Sanna Palosaari
