Tehtävä: Kirjoita opetusharjoittelustasi lyhyt pohdiskeleva blogikirjoitus. Kerro, mikä oli pedagoginen kehittämiskohteesi. Mitä uudistuksia teit ja miksi? Mikä onnistui? Mikä ei? Mitä uusia ideoita syntyi?
Tein opetusharjoitteluni maantieteen syventävien opintojen opintojaksolle Aluekehitys ja -politiikka: syventävät teemat (791642S). Kurssi syventää opiskelijan tietoja ja osaamista aluekehityksen ja aluepolitiikan erikoistumisalalla. Kurssin luennoilla tarkastellaan yhteiskuntamaantieteen käsitteitä ja niiden soveltamista aluekehityksen ja ‐politiikan ajankohtaisiin kysymyksiin huomioiden sekä kaupunkialueiden että maaseutumaisten alueiden kehittämisen erityiskysymykset. Kurssin suoritusmuotona ovat harjoitustyö sekä oppimispäiväkirja.
Valitsin kurssin pedagogiseksi kehittämiskohteeksi opetuksen ja työelämäyhteyden kehittämisen. Tutkimuksen mukaan eri alojen akateemisessa koulutuksessa on eroja siinä, millä tavoin koulutuksen ja työsuhteen välinen jatkuvuus muodostuu. Tämän jatkuvuuden olemassaolo tai puuttuminen vaikuttaa opiskelijoiden koulutusta vastaavan työllistymisen sujuvuuteen (Abrandt Dahlgren ym. 2006). Maantieteen alan näkökulmasta kysymys on erittäin tärkeä. Kansainvälinen tutkimuksen mukaan maantieteen opiskelijat kokevat usein, että heiltä puuttuu sellaista ammatillista osaamista, joka auttaa heitä työllistymään suoraan oman alan tehtäviin (Barbarà-I-Molinero ym. 2019; Monk ym. 2012; Tapiador & Martí-Henneberg 2007). Suomessa maantieteen opinto-ohjelmasta valmistuvien siirtymä työelämään on suoraviivaisin maantieteen ja biologian aineenopiskelijoilla. Muiden suuntautumislinjojen opiskelijoille työelämään sijoittuminen ja oman ammatillisen identiteetin kehittyminen vie usein enemmän aikaa. Työelämän ja opetuksen yhteyden vahvistamiseen onkin pyritty kiinnittämään huomiota myös Oulun yliopiston maantieteen koulutusohjelmassa.
Valitsin Aluekehitys ja -politiikka: syventävät teemat opintojakson uudistuksen kohteeksi opintojaksolla suoritettavan harjoitustyön. Harjoitustyö on aikaisempina vuosina toteutettu siten, että opiskelijat laativat ryhmätyönä tutkielman heitä kiinnostavasta kurssilla käsitellystä teemasta. Uudistetulla kurssilla opiskelijat perehtyvät harjoitustyössä aluekehittämishankkeen suunnitteluun sekä laativat ryhmätyönä hankesuunnitelman. Tämä päivänä monet maantieteen alalta valmistuvat työllistyvät usein erilasiin aluekehittämisen hankkeisiin tai muihin asiantuntijatehtäviin, joissa yhtenä tehtävänä on usein kehittämishankkeiden suunnittelu ja hankerahoituksen hakeminen. Kehittämishankkeen suunnittelun periaatteiden ja rahoitusinstrumenttien tuntemisesta on hyötyä
työelämässä, mutta niiden laatimiseen liittyviä kysymyksiä ei ole aiemmin juurikaan käsitelty maantieteen koulutusohjelman kursseilla. Harjoitustyön ohjeistuksena oli laatia suunnitelma mukaillen Euroopan unionin rakennerahastojen hankesuunnitelmia. Työelämäyhteyden ja opetuksen yhteyden vahvistaminen lisäksi halusin sitoa kehitettävän kurssin teemoja entistä tiiviimmin tutkimusyksikön aluepolitiikan ja aluekehityksen hanke- ja tutkimustoimintaan.
Kurssin uudistus onnistui kokonaisuutena erittäin hyvin. Oppimispäiväkirjojen taso oli erittäin hyvä. Myös harjoitustyöt, niiden esittely ja opponoinnit kurssin hybridimuotoisessa loppuseminaarissa onnistuivat hyvin. Omaa kokemustani onnistuneesta kurssita vahvisti se, että sain kurssista hyvää palautetta sekä opiskelijoilta että mentorilta. Opiskelijat pitivät erityisesti siitä, että kurssilla keskityttiin syvällisesti Euroopan unionin aluekehittämisen periaatteisin, käytänteisiin ja mekanismeihin, joista rakennerahastohankkeet ja hankkeiden suunnittelu tarjoaa konkreettisen esimerkin. Olin koonnut esimerkkejä maantieteilijän osaamisen näkökulmasta hyvistä kehittämishankkeista Moodleen. Hankehakemuksen suunnittelemista harjoitustyönä pidettiin hyvänä työmuotona ja useat opiskelijat kokivat sen antavan uusia eväitä työelämään suuntautumiseen. Kurssilta saamani palautteen perustella harjoitustöiden sitomista kurssin luento-osuuteen olisi hyvä kehittää eteenpäin. Esimerkiksi vierailevia luennoitsijoita voisi pyytää kertomaan syvemmin aluekehittämisen hanketoimista ja siitä, millaisia kysymyksiä ja haasteita he ovat kohdanneet hankkeiden suunnittelussa ja toteuttamisessa. Lukuun ottamatta Moodlen työskentelyalustaa ja hybridiopetusta kurssin toteutuksessa ei juurikaan hyödynnetty digipedagogiikkaa. Digipedagogiikan kehittäminen tarjoaisikin varmasti mahdollisuuksia kurssin jatkokehittämiseen.
Olen tyytyväinen kehitettävän kurssin suuntaan ja aion jatkaa kurssin pedagogista kehittämistä tulevina lukuvuosina. Mentorin kanssa keskustelimme muun muassa harjoitustyön ohjeistuksen ja arviointikriteerien tarkentamisesta. Myös muita ideoita nousi palautekeskusteluissa esille. Kurssin harjoitustyöt olisi mahdollista sitoa osaksi oman tutkimusryhmäni rakennerahastoihin liittyvää hanke- ja tutkimustoimintaa. Yhtenä mahdollisuutena olisi kehittää kurssia eteenpäin yhteistyössä erilaisten aluekehittämisen asiantuntijaorganisaatioiden ja sidosryhmien kanssa.
Lähteet:
Abrandt Dahlgren, Madeleine, Håkan Hult, Lars Owe Dahlgren, Helene Hård af Segerstad & Kristina Johansson (2006) From senior student to novice worker: learning trajectories in political science, psychology and mechanical engineering, Studies in Higher Education, 31:5, 569-586.
Barbarà-I-Molinero, Alba, Cristina Sancha, Rosalia Cascón-Pereira & Heidi Ann Kruger (2019) Facilitating the transition from being a geography student to becoming a geographer in Spain: the role of professional identity, Journal of Geography in Higher Education, 43:4, 505-526.
Monk, Janice, Kenneth Foote & Michael Solem (2012) Rethinking Postgraduate Education in Geography: International Perspectives on Improving Practice, Journal of Geography in Higher Education, 36:1, 25-27.
Tapiador, Francisco J. & Jordi Martí-Henneberg (2007) Best of Times, Worst of Times: A Tale of Two (Spanish) Geographies, Journal of Geography in Higher Education, 31:1, 81-96.
Kirjoittaja: Eeva-Kaisa Prokkola
