Tehtävä: Tutustu materiaaliin: Laakso, M. 2016. Aktivoi luentosi – vinkkejä somen hyödyntämiseen ja lue kirjasta Kupias P. 2007. Kouluttajana kehittyminen, s. 38 -96. Tee pohdiskeleva blogipostaus ja kiteytä postauksen loppuun kaksi asiaa, jotka haluat erityisesti jakaa muille ryhmäläisille tai kysymys, mihin toivoisit keskustelua blogissa.”

Sain tehtäväkseni tutustua digitaalisen oppimisen asiantuntija Matleena Laakson laatimaan luento-opetuksen aktivointia käsittelevään nettioppaaseen. Opas oli mielenkiintoinen, hyvin kirjoitettu ja johdatteli monipuolisesti pohtimaan aktivointimenetelmien mahdollisuuksia opetuksessa. Sisältö kattoi luentojen taustakanavat (kuten mm. chat), sanapilvet, Padlet-seinän, QR-koodit ja sähköiset kyselytyökalut. Opasta lukiessani havaitsin, että vaikka olinkin itse käyttänyt jo monia oppaassa esiteltyjä menetelmiä, mm. chat-kanavan avaaminen luennon yhteyteen oli minua yllättänyt idea, jota voisin jopa kokeilla omassa opetuksessani. Padlet-seinän sijasta aiemmin käyttämäni alusta on ollut Flinga. Asiaa tarkemmin pohdittuani keksin jo kuitenkin muutamia sovellus kohteita chatin käyttöön. Oppaan hyödyllisyyden tuntua korosti se, että samanaikaisesti oppaaseen tutustumisen kanssa suunnittelin uutta opetuskokonaisuutta. Sanapilvien hyödyntäminen opetuksessa on minulle uutta. 

Olen nähnyt työkalua käytettävän aiemmin koulutustilaisuudessa, mutta omien opiskelijoideni kanssa en ole vielä tätä huomannut koettaa. Aion kuitenkin kokeilla sanapilvien hyödyntämistä tulevassa opetuksessani. Luentojen aktivointityökaluja voi toki käyttää myös moneen muuhun tarkoitukseen.

Päivi Kupiaksen kirjaa Kouluttajana kehittyminen ei ollut saatavilla vapaasti suoraan sähköisenä, mutta kirjastosta noutamaani kirjaan tutustuminen oli erittäin positiivinen yllätys! Kirjan Kouluttaja monipuolisten opetusmenetelmien käyttäjänä –kappale ei ole pilattu liiallisilla kirjallisuusviitteillä, mutta sisältö onkin sitten sitä helppolukuisempi. Ylipäätään kirja tarjoaa varsin perusteellisen oloisen käytännön manuaalin opetuksen toteutukseen myös sovellusesimerkkejä käyttäen. Tähän mennessä lukemani osiot ovat sisältäneet useita kuvauksia menetelmistä, joihin olemme päässeet mm. yliopistopedagogiikan opinnoissa tutustumaan. Tässä kirjassa menetelmät ovat loogisessa järjestyksessä, ja tulevien tilaisuuksien suunnittelua varten tämä kirja olisikin hyvä löytyä omastakin kirjahyllystä, joskaan hienoinen annos kriittistä ajattelua on hyvä pitää mukana. Kirjassa nimittäin esitellään NLP-oppimistyylit, joiden olemassaolo on varsin kiistanalaista. Tämä tosin tuodaan opuksessa myös osiin, joten aivan vastuutonta teksti ei vaikuta olevan. Kirjasta löytyi myös hieman teoreettista taustaa oman opiskelumme alussa tehdyille esineiden valinnoille ennakkotehtävänä ja vertaisryhmätapaamisten yhteydessä. Kirjaan lukiessa hämmästyin siitä, että vaikka lukemani mukaan suuri osa opiskelijoista kaipaa kokonaishahmotusta opintokokonaisuuden alkuun, kaikille asia ei olekaan niin tärkeä. Olin olettanut toisin.

Kirjan ja nettioppaan keskeisinä kiteytyksinä voisi olla se, että mikään menetelmä ei itsessään ole hyvä tai huono. Oppimisen tavoitteiden tulee vaikuttaa keskeisesti menetelmien valintaan. Kouluttaja tai opettaja luo viime kädessä menetelmien muodostamien raamien sisälle oppimisilmapiirin ja hengen ohjaamalla toimintaa omien toimiensa kautta. 

Lähteet:
Laakso, M. 2016. Aktivoi luentosi - vinkkejä somen hyödyntämiseen.

Kupais, P. 2007. Kouluttajana kehittyminen, s. 38 - 96.

Kirjoittaja:
Pasi Eskola
Yliopistopedagogiikan opiskelija
Oulun yliopisto