Blogikirjoitus muokattu tekstistä, joka alun perin julkaistu Geologi-lehdessä
Johdanto
Kello näyttää luennon alkavan, opettaja seisoo luokan edessä ja valmistautuu tulevaan kahden
tunnin luentoon tukenaan noin 45 Powerpoint-kalvoa. Luokassa käy kuhina, osa opiskelijoista
selaa uusimpia Tiktok-ja Instagram-päivityksiä, osa kutoo villasukkaa, ja osa tuijottaa
vuorotellen opettajaa ja kelloa ajatellen, toivottavasti tänään päästään vähän aiemmin pois.
Seuraavan kahden tunnin ajan opettaja läpikäy aiheen teoriaa, väläytellen silloin tällöin
kuvamateriaalia esimerkkitapauksista. Opiskelijoiden ei tarvitse tehdä muistiinpanoja; diat
tulevat jakoon luennon jälkeen. “Onko kellään mitään kysyttävää?”, kysyy opettaja luennon
päätteeksi. Yleisön joukossa katseet vaeltavat katon ja pulpetin väliä opiskelijoiden toivoessa,
ettei opettaja kysyisi mitään juuri heiltä. Diat voi ladata jälkeenpäin Moodlesta, jos vielä muistaisi
tenttiin lukiessa, mitä muuta opettaja kertoikaan.
Edellisen kappaleen hieman kärjistetty esimerkki on varmasti monelle tuttu. Perinteinen
opettajakeskeinen, passiivinen luennointi on syvään juurtunut korkeakoulumaailmassa.
Teknologian nopea kehitys 1990-luvulta tähän päivään on mahdollistanut digitaalisia työkaluja
hyödyntävien pedagogisten menetelmien kehittymisen. Etenkin globaalin pandemian
aiheuttama etäopetus on vaatinut erilaisten teknologisten ratkaisujen hyödyntämistä.
Opiskelijakeskeisen oppimisen hyödyistä verrattuna opettajakeskeiseen oppimiseen on
keskusteltu useissa tutkimuksissa (esim. Wright 2011). Käänteinen oppiminen (engl. flipped
learning) ja siihen läheisesti liittyvä käänteisen luokkahuoneen menetelmä (engl. flipped
classroom method) on pedagoginen lähestymistapa opettamiseen ja oppimiseen, joka
hyödyntää teknologiaa sekä opiskelijakeskeistä oppimista. Menetelmää on sovellettu useilla eri
tieteenaloilla (Aqqal ym. 2017; Prevella ym. 2019), mutta geotieteissä menetelmästä on julkaistu
verrattain vähän (esim. Huguet ym. 2020).
Tässä blogikirjoituksessa käsittelen lyhyesti käänteisen opetuksen ja käänteisen luokkahuoneen
menetelmän (flippaamisen) periaatteet. Lisäksi keskustelen yliopistopedagogiikan
opetusharjoittelun tuloksista, jossa kehitin kurssia ”Malmigeologia ja yhteiskunta” käänteisen
luokan menetelmään perustuen.
Käänteinen opetus/luokkahuone
Käänteisen opetuksen idea on kääntää normaali luento-opetus päälaelleen niin, että asiaan
tutustuminen ja tiedon välittäminen tapahtuvat kotona ennakkomateriaalien avulla, ja soveltavat
tehtävät tehdään kontaktiopetuksessa opettajan ohjauksessa. Ennakkomateriaalina voidaan
käyttää esimerkiksi videotallenteita, tekstiä ja tehtäviä. Kontaktiopetuksessa tarkoituksena on
soveltaa ja syventää aiheen tuntemusta harjoitusten (esim. ryhmätyöt) ja keskustelujen kautta.
Käänteisen oppimisen idea syntyi 1990-luvulla internetin yleistymisen myötä, mutta menetelmä
on noussut suosioon vasta viimeisen noin 15 vuoden aikana (Ouda & Ahmed 2016). Käänteisen
luokkahuoneen menetelmän eroa normaaliin luento-opetukseen voidaan tarkastella Bloomin
taksonomisen pyramidin avulla (kuva 1). Bloomin pyramidin pohjan muodostavat “Muistaminen”
ja “Ymmärtäminen” oppimisen tasot, jotka pyritään saavuttamaan normaalin luento-opetuksen
tapauksessa opettajan tarjoaman tiedonvälityksen kautta. Luennon jälkeen on opiskelijan oman
motivaation varassa saavuttaa ylemmät tasot olettaen, että luennolla saatu tieto on ymmärretty
ja muistetaan. Käänteisen luokkahuoneen menetelmässä tavoitteena on saavuttaa pyramidin
alimmat tasot kotona ja oppimisen korkeammat tasot kontaktiopetuksessa. Opettajan rooli
käänteisessä opetuksessa muuttuu tiedon välittäjästä ohjaavaksi mentoriksi. Opettajan
tehtävänä on keskustella ja kuunnella, sekä auttaa opiskelijoita aiheissa, jotka tuottavat
vaikeuksia. Menetelmän etuna onkin se, että opiskelijoiden oppimisen ja mahdollisten
ongelmakohtien selvittämiselle jää enemmän aikaa. Opiskelijan rooli muuttuu passiivisesta
tiedon vastaanottajasta aktiiviseksi oppijaksi ja valmistautuminen kontaktiopetukseen on
tärkeää. Käänteisen luokkahuoneen menetelmän perusajatus on se, että ennakkomateriaalin
asioita ei toisteta kontaktiopetuksen aikana. Tämän takia opiskelijan osallistuminen
kontaktiopetukseen voi olla hankalaa, jopa mahdotonta ilman valmistautumista. Opettajan on
syytä korostaa valmistautumisen tärkeyttä kurssin alussa, jotta opiskelijoille on alusta asti
selvää, miten kurssi suoritetaan.
Kuva 1. Bloomin taksonomian (Bloom, 1956) hierarkinen luokittelun peilaaminen normaaliin
luento-opetukseen ja käänteisen luokkahuoneen menetelmään. Kuva muokattu Jansson ym.
(2020) ja Ouda & Ahmed (2016) jälkeen.
Malmigeologia ja yhteiskunta- kurssin flippaaminen
Malmigeologia ja yhteiskunta- kurssin kehittäminen kohti opiskelijakeskeistä oppimista tapahtui
vaiheittain. Ennen opetusharjoittelua, olin lisännyt normaaliin luentokurssiin luentojen jälkeiset
kertaavat tehtävät (lukuvuosi 2019-2020), jotka suoritettiin Moodlessa. Seuraavana vuonna
kurssi rakennettiin käänteisen luokkahuoneen menetelmän mukaisesti seuraavasti:
- Kurssi jaettiin kolmeen moduuliin
- Teoriaosuudet nauhoitettiin 3-10 min pituisiin videotallenteisiin
- Ennakkotehtävät tukivat teoriaosuuksia
- Jokaisen moduulin lopussa oli Moodlessa suoritettava välitenttti
- Kontaktiopetuskertoja järjestettiin 1 krt / 2 viikkoa (kurssin kesto 2 periodia)
- Ennakkomateriaalina olleet teoriaosuudet ja ennakkotehtävät muodostivat kontaktiopetuskertojen pohjan
Koronapandemian vuoksi kontaktiopetuskerrat järjestettiin etänä käyttäen Zoom-videopalaveri
alustaa. Kontaktiopetuskertojen alussa opiskelijoita aktivoitiin aiheeseen pienryhmissä
tehtävänannolla ”Jokainen kertoo kolme asiaa, jotka jäi mieleen ennakkomateriaalista.”
Keskustelun jälkeen pienryhmät sekoitettiin uudelleen ja ryhmän tehtävänä oli tehdä Kahoot!
kysymystehtävät, jotka koostuivat monivalinta ja totta/tarua tyyppisistä kysymyksistä pohjautuen
ennakkomateriaaliin. Edellä mainittujen lisäksi muut ryhmätehtävät koostuivat ”problem-based”
case-study tyyppisistä tehtävistä, jossa esimerkiksi jaoin ryhmille kolme kuvausta
malmiesiintymistä ja ryhmän tehtävänä oli päätellä mikä malmityyppi on kyseessä.
Kurssin loppuarvosana muodostui kolmen välitentin keskiarvon perusteella. Lisäksi aktiivinen
ote kontaktiopetuskerroilla vaikutti positiivisesti arvosanaan. Kuvassa 2 on Malmigeologia ja
yhteiskunta -kurssin loppuarvosanojen keskiarvot viimeisten viiden lukuvuoden ajanjaksolta.
Opiskelijakeskeisen lähestymistavan omaksumisen jälkeen arvosanojen keskiarvoissa näkyy
selvä nousu. Flippaamisen jälkeen arvosanat jatkoivat nousuaan, tosin ei niin voimakkaasti kuin
edellisen vuoden luennon jälkeisten tehtävien lisäyksen tuloksena.
Kuva 2. Malmigeologia ja yhteiskunta- kurssin arvosanojen keskiarvot lukuvuosilta 2016-2017 -
2020-2021.
Pohdinta ja johtopäätökset
Kurssien muuttaminen käänteisen opetuksen periaatteiden mukaiseksi toimi hyvin myös
korona-ajan etäopetuksessa. Videokonferenssisovellukset (esim. Zoom ja Teams) toimivat
hyvin erilaisissa ryhmä- ja aktivointitehtävissä, etenkin kun niihin yhdistää muita opetukseen
kehitettyjä sovelluksia (esim. Kahoot! ja Mentimeter). Palautteen perusteella opiskelijat pitivät
käänteisen luokkahuoneen menetelmästä ja kurssien suorittaminen koettiin mielekkääksi.
Nauhoitetut, lyhyet videotallenteet mahdollistivat opiskelijoille aihealueiden helpon kertaamisen.
Opettajan näkökulmasta etukäteen nauhoitetut videot mahdollistavat ydinaineksen
tehokkaamman käsittelyn, luento-opetukselle tyypillisen rönsyilyn sijaan. Opettajan työmäärä
kasvoi huomattavasti kurssia rakennettaessa. Myös kontaktiopetuskerroille valmistautuminen
vaatii opettajalta ja opiskelijoilta enemmän työtä verrattuna normaaliin luentoon. Oman
haasteensa opetukseen toi etätyöskentely, joka vaikeutti esimerkiksi ryhmätyöskentelyn
seuraamista. Menetelmän kriittisen tekijä on opiskelijan oma aktiivinen ote oppimiseen ja sen
korostaminen kurssin alkuvaiheessa on tärkeää. Tämän kurssin tapauksessa opiskelijat
valmistautuivat pääosin hyvin kontaktiopetusta varten, tosin osa opiskelijoista ei osallistunut
kontaktiopetuskerroille ollenkaan. Hyvien kokemusten ja positiivisen opiskelijapalautteen
siivittämänä, allekirjoittanut jatkaa muidenkin omien kurssien opetuksen kehittämistä käyttäen
käänteisen luokkahuoneen menetelmää, sekä siihen liittyviä opiskelijan aktiivisen oppimisen
välineitä. Tähän mennessä on toinenkin oma kurssi flipattuna, josta samanlaisia positiivisia
kokemuksia. Kehittämiskohteeni tulevaisuudessa on kurssien visuaalisuuden parantaminen
(Moodle ympäristö), sekä niiden opiskelijoiden parempi aktivointi, jotka eivät osallistuneet
kontaktiopetuskerroille. Loppujen lopuksi näyttää vahvasti siltä, että opiskelijakeskeisyys on oppimistuloksissa avainasemassa, riippumatta siitä, onko kysymyksessä flippaus vai jokin muu
pedagoginen menetelmä.
Lähteet
Aqqal, A., Elhannani, A., Haidine, A. & Dahbi, A., 2017. Improving the Teaching of ICT
Engineering using Flipped Learning: a personalized model and a case study. Production,
27(spe), e20162274. http://dx.doi.org/10.1590/0103-6513.227416
Bloom, B. S., 1956. Taxonomy of Educational Objectives. Vol. 1: Cognitive Domain. New York:
McKay
Huguet C., Pearse, J., Noe, L. F., Valencia, D. M., Ruiz, N. C., Heredia, A. J. & Avedano, M. A.
P., 2020. Improving the Motivation of Students in a Large Introductory Geoscience Course
Through Active Learning. Journal of Geoscience Education 68, 20–32.
https://doi.org/10.1080/10899995.2019.1588489
Jansson, M., Ranta, J-P., Berthet, T. & Suopajärvi, L., 2020. From Oil Digger to Energy Transition
Enabler: the Critical Role of Exploration Geosciences Education in Europe. European Geologist
Journal 50, 58–62. http://doi.org/10.5281/zenodo.4311695
Ouda, H. & Ahmed, K., 2016. Flipped Learning as a New Educational Paradigm: An Analytical
Critical Study. European Scientific Journal 12, 417–
444. https://doi.org/10.19044/esj.2016.v12n10p417
Prevella, B. & Uzunboyly, H., 2019. Flipped Learning in Engineering Education. TEM Journal 8,
656–661. https://dx.doi.org/10.18421/TEM82-46
Wright, G.B., 2011. Student-centered learning in higher education. International Journal of
Teaching and Learning in Higher Education 23, 92–97.
Kirjoittaja: Jukka-Pekka Ranta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti