Pisteiden sekamelskaa?

Mihin kurssiin tein opetusharjoitteluni?  

Terveyshallintotieteen maisterin tutkinto-ohjelman kurssille Johtaminen terveysalalla.

Mikä oli pedagoginen kehittämiskohteeni?

Opintojakson arvioinnin kehittäminen. Aikaisemmin opintojakson arvosana on perustunut yksilötehtävän ja ryhmätehtävän keskiarvoon. Molemmat on arvioitu asteikolla 1-5/hylätty. Lisäksi on pitänyt tehdä tentti, joka on arvioitu asteikolla hyväksytty/hylätty.

Mitä uudistuksia tein ja miksi? 

Yksilötehtävään annettiin valmiit aiheet ja valmis kirjallisuus. Opiskelijat ovat saaneet aikaisemmin suunnata tehtävää oman mielenkiintonsa mukaan, mutta toisaalta he ovat joutuneet itse rajaamaan aiheen hallittavaksi sekä etsimään lähdemateriaalia tehtävää varten. Nyt yksilötehtävien aiheet valittiin opintojakson ydinaineksen pohjalta. Tämä helpotti myös opettajan arviointityötä. Yksilötehtävä muodostui kolmesta osatehtävästä (kolme aihetta). Kustakin osatehtävästä pystyi saamaan maksimissaan 20 pistettä, eli kokonaisuudessaan yksilötehtävästä saattoi saada 60 pistettä. Ryhmätehtävästä pystyi saamaan maksimissaan 25 pistettä. Tentti oli pakollinen ja siitä pystyi saamaan maksimissaan 9 pistettä. Nämä tentistä saadut pisteet laskettiin mukaan pistepankkiin, eli tentillä pystyi saamaan lisäpisteitä. Ryhmätehtävälle annettiin pisteytyksessä vähemmän painoarvoa kuin yksilötehtävälle, koska haluttiin painottaa henkilökohtaisen suorituksen osuutta. Tein yksilö- ja ryhmätehtävää varten arviointimatriisit.

Miten hyödynsin digipedagogiikkaa?

Luennoilla ja työpajoissa käytin Kahootia asioiden kertaamiseksi ja lähtötason selvittämiseksi sekä zoomin breakout roomseja.

Mikä onnistui? Mikä ei? Mitä olisi kannattanut tehdä toisin?

Ryhmätyöskentely onnistui hyvin ja opiskelijat olivat aktiivisia ryhmätöissä ja zoomissa. Luentoja oli vähän ja ne olisi voinut hyödyntää paremmin käyttämällä flippausta.

Millaista palautetta sain opiskelijoilta? Entä vertaisilta/mentorilta?

Matriisista opiskelijat antoivat palautetta, että se on vaikeasti tulkittava: neloseen riittää aiheen kattava tarkastelu, mutta vitoseen vaaditaan kriittistä tarkastelua – mitä tämä kriittinen tarkastelu tarkoittaa? Opiskelijoille pyrittiin avaamaan mitä vaaditaan kriittiseen tarkasteluun. Palautteen perusteella luennoilla aktivointia olisi voinut olla enemmän.

Mitä uusia ideoita syntyi?

Kahoot toimii hyvin myös ”jään rikkojana” opetuksen alussa ja aktivoi keskustelua.

Mitä muuta haluan sanoa?

Rohkeasti kokeilemaan uusia käytänteitä!

Lähteet

Nevgi A & Löfström E (2011) Pyöreän pöydän opiskelijat – opiskelijoiden ohjaaminen aktiivisiksi osallistujiksi seminaarityöskentelyssä. Peda-forum – yliopistopedagoginen aikakausjulkaisu 18(1).

Taras M (2005) Assessment – summative and formative – some theoretical reflections. British Journal of Educational Studies 53(4):466-478.

Virtanen V, Postareff L & Hailikari T (2015) Millainen arviointi tukee elinikäistä oppimista? Yliopistopedagogiikka 1/2015.

Wosnita M & Volet S (2013) Trajectories of change in university students´ general views of group work following one single group assignment: significance of instructional context and multidimensional aspects of experience. European Journal of Psychology of Education 29:101-115.

Kirjoittaja: Moona Huhtakangas