Tehtävä: Kirjoita opetusharjoittelustasi lyhyt pohdiskeleva blogikirjoitus. Kerro, mikä oli pedagoginen kehittämiskohteesi. Mitä uudistuksia teit ja miksi? Mikä onnistui? Mikä ei? Mitä uusia ideoita syntyi?
Yliopistopedagogiikan opetusharjoittelun kurssilla kehitin Pohjarakentamisen opintojaksoa. Opintojakso koostuu luennoista, ryhmätyöstä, esseistä, oppimispäiväkirjoista sekä tentistä. Opintojaksolla on 60-80 kandivaiheen opiskelijaa. Opetusharjoittelussa keskityin kehittämään opintojakson ryhmätyön työelämälähtöisyyttä sekä opiskelijoiden aktivointia massa(hybridi)luentojen aikana.
Luennoille noin puolet opiskelijoista osallistui etänä ja puolet luokkahuoneessa. Opiskelijoiden aktivoinnissa keskityin Presemo-työkalun hyödyntämiseen. Luennolla käytin Presemo-kyselyitä aina tietyn pienemmän asiakokonaisuuden päätteeksi, joihin sekä etäilijät että läsnä olevat pystyivät vastaamaan puhelimella tai tietokoneella. Koin Presemon helppokäyttöiseksi työkaluksi sekä opettajalle että opiskelijoille. Keskimäärin noin 50-60 % luennolle osallistuvista opiskelijoista vastasivat kyselyihin. Oikein/väärin -väittämiin opiskelijat vastasivat todennäköisemmin kuin avoimiin kysymyksiin. Avoimissa vastauksissa osin vastausten laatuun jäi toivomisen varaa, osa opiskelijoista vastasi mitä sattuu. Pääosin vastaukset olivat kuitenkin asiallisia. Koin Presemon käytön hyödylliseksi, mutta jäin edelleen kaipaamaan enemmän vuorovaikutusta ja keskustelua opetustilanteeseen. Presemon käytöstä sain opiskelijoilta hyvää palautetta; sen koettiin auttavan luennolla aiheeseen keskittymisessä ja helpottavan ydinasioiden sisäistämisessä. Oma kokemukseni on, että Presemo toimii kohtalaisesti hybridiluennolla, kun opiskelijoita on paljon. Avoimet kysymykset koin osin riskiksi, sillä vastausten laadussa ja vastausprosentissa oli osin toivomisen varaa.
Harjoitustyössä opiskelijat arvioivat rakennuksen perustamistapaa todellisen kohteen pohjatutkimuksen perusteella. Harjoitustyön roolien jaon ja eri roolien työnkuvat laadin soveltaen työelämän rooleja (projektipäällikkö, geotekninen suunnittelija, työn sisäinen tarkastus, aikataulutus ym.). Laadin harjoitustyölle selkeät ja konkreettiset ohjeet. Esimerkkeinä opiskelijoilla oli käytössä todellisia rakennuksen perustamistapalausuntoja ja erilaisia rakennettavuusselvityksiä, joista he pystyivät katsomaan mallia harjoitustyöhön. Luennolla oli käyty läpi asiaan liittyvä teoria. Harjoitustyön ohjauskerroilla opiskelijat pystyivät kysymään sekä toisiltaan että opettajalta neuvoa. Harjoitustyöstä opiskelijat antoivat erityisen paljon positiivista palautetta. Soveltavan ja työelämälähtöisen harjoitustyön koettiin olevan opettavaisempi kuin perinteisten laskuharjoitusten. Edelliseen vuoteen verrattuna harjoitustöiden laatu koheni selkeästi ja harjoitustyöt palautettiin ajoissa. Yhdelläkään ei jäänyt harjoitustyö rästiin. Edelleen hieman kipuilen sen kanssa, kuinka suuri painoarvo harjoitustyöllä tulisi olla opintojakson arvosanaan ja kuinka ryhmien jako tulisi tehdä, jotta se olisi kaikille reilu.
Lähteet
Burke, A. (2011). Group work: How to use groups effectively. Journal of effective teaching. 11(2), 87-95.
Henderson, M., Selwyn, N. ja Aston, R. (2017). What works and why? Student perceptions of ‘useful’ digital technology in university teaching and learning. Studies in Higher Education. 42(8), 1567-1579. https://doi.org/10.1080/03075079.2015.1007946
Lindblom-Ylänne, S. & Nevgi, A. (2009). Yliopisto-opettajan käsikirja. WSOYpro. https://doi.org/10.31885/9789515150325
Srivastava, K. & Soumen, D. (2018). Role of digital technology in teaching-learning process. IOSR Journal Of Humanities And Social Science. 23(1), 78-79.
Kirjoittaja: Hanna Rasi-Koskinen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti