Tehtävä: Kirjoita opetusharjoittelustasi lyhyt pohdiskeleva blogikirjoitus. Kerro, mikä oli pedagoginen kehittämiskohteesi. Mitä uudistuksia teit ja miksi? Mikä onnistui? Mikä ei? Mitä uusia ideoita syntyi?
Tein opetusharjoitteluni Lasten ja nuorten terveys -opintojaksolla keväällä 2023. Opintojakso sijoittuu lääketieteen opintojen 5. vuosikurssille. Oma pedagoginen kehittämiskohteeni oli lasten antibioottiryhmäopetuksen kehittäminen linjakkaammaksi. Linjakkaassa opetuksessa on keskeistä se, että opetuksen tavoitteet, opetuksen toteuttaminen (menetelmät, sisältö ja materiaalit) ja oppimisen arviointi ovat linjassa keskenään ja tukevat syväsuuntautunutta oppimista.
Omassa kehittämistehtävässäni laadin lasten antibioottiryhmäopetukseen osaamistavoitteet, jotka mukailevat kansallisia lastentautiopin osaamistavoitteita sisältäen pääosin ydinainesta mutta myös täydentävää osaamista. Muokkasin antibioottiopetuksen opetusmenetelmiä, opetuksen sisältöä ja opetusmateriaaleja niin, että ne tukevat mahdollisimman hyvin osaamistavoitteiden saavuttamista. Opetuksessa oli jo ennestään käytössä ryhmälähtöinen oppiminen (team-based learning), ja uutena opetusmenetelmänä otin käyttöön käänteisen luokkahuoneen (flipped classroom) menetelmän.
Käänteisen luokkahuoneen menetelmässä opiskelijat tutustuvat opiskeltavaan aiheeseen ennakkomateriaalin avulla, ja Benjamin Bloomin 50-luvulla kehittämän ja 2000-luvulla päivitetyn Bloomin taksonomisen pyramidin tasot muistaminen/mieleen palauttaminen ja ymmärtäminen pyritään saavuttamaan tässä vaiheessa. Opetustapahtumassa aiheeseen syvennytään opettajan ohjauksessa, ja taksonomisen pyramidin tasot soveltaminen, analysoiminen, arvioiminen ja luominen pyritään saavuttamaan kontaktiopetuskerralla. Käänteisen luokkahuoneen menetelmän mukaisesti suunnittelin opetukselle (kirjallisen) ennakkomateriaalin, johon opiskelijat tutustuivat ennen opetustapahtumaa. Kontaktiopetuksessa opiskelijat syventyivät aiheeseen ratkaisemalla 2–3 kuvitteellista lapsipotilastapausta 4–5 hengen ryhmissä. Opiskelijoilla oli käytössään ennakkomateriaalin lisäksi sähköiset (lääketieteen) tietokannat sekä opettajan tuki.
Keräsin palautteen opetuksesta sanapilven avulla käyttämällä ilmaista Mentimeter-palvelua (www.mentimeter.com). Sanapilvi on mielestäni helppo ja nopea tapa saada välitöntä palautetta opetuksesta. Se ei tokikaan kerro juurikaan aidosta ja syväsuuntautuneesta oppimisesta, mutta antaa opettajalle jonkinlaisen käsityksen osaamistavoitteiden saavuttamisesta. Antibioottiopetuksen sanapilvestä ”Mitä jäi mieleen?” poimittua opiskelijapalautetta: ”antibiootit”, ”antibiootin valinta” ja ”tiedä resistenssitilanne” kuuluvat kaikki opetuksen osaamistavoitteisiin. Sanapilvessä esiintyivät myös sanat ”lisää tällaista” ja ”hyödyllinen”. Mentoriltani sain niin ikään myönteisen rakentavaa palautetta, joka pureutui opiskelijapalautetta enemmän omiin opetukselle asettamiini tavoitteisiin.
Mentorini palautteen perusteella ymmärsin, että minun on mahdollista kehittää opetustani entistäkin opiskelijakeskeisemmäksi melko yksinkertaisilla muutoksilla. Opetuksen kehittämishankkeessa onnistuin mielestäni tavoitteessani eli opetuksen kehittämisessä linjakkaammaksi. Jatkossa voisin hyödyntää digipedagogiikkaa nykyistä enemmän esimerkiksi tekemällä 1–2 opetusvideota tai podcastia tukemaan tai korvaamaan kirjallista ennakkomateriaalia. Linjakkaaseen opetukseen olennaisesti kuuluvan oppimisen arvioinnin kehittämistyö on vielä kesken eli en pysty tässä vaiheessa arvioimaan, onko opetukseni kehittämisellä ollut myönteinen vaikutus opiskelijoiden oppimiseen. Lasten ja nuorten terveys -opintojakson arviointi tapahtuu tällä hetkellä koko opintojakson päätteeksi eli se on pääosin summatiivista. Meillä on yhdessä muun opetushenkilökunnan kanssa suunnitteilla oppimista ohjaava ja tukeva formatiivinen arviointi eri opetusblokkien (ml. infektiotautien blokki) päätteeksi.
Opetuksen kehittämishanke haastoi minut pohtimaan omaa opetustani ja sen laadukkuutta syvällisen oppimisen tavoitteen näkökulmasta. Kehittämistyötä oli hienoa tehdä, kun olin saanut hyvän pedagogisen teoria- ja käytännön toteutuspohjan yliopistopedagogiikan perusteet -opintojaksolla. Oma kehittämistehtäväni keskittyi linjakkaan opetuksen tavoitteisiin ja toteutukseen, ja kehittämistyö jatkuukin opetuksen arvioinnin kehittämisellä jatkuvan ja oppimista tukevan arvioinnin suuntaan.
Lähteet
Anderson LW, Krathwohl DR, toim. A taxonomy for learning, teaching, and assessing. A revision of Bloom’s taxonomy of educational objectives. Addison Wesley Longman 2001. Bloom BS, Englehart MD, Furst EJ, Hill WH, Krathwohl DR. Taxonomy of educational objectives.
Handbook 1: Cognitive domain. The cognitive domain. New York: David McKay Company: 1956. Hew KF, Lo CK. Flipped classroom improves student learning in health professions education: a meta-analysis. BMC Med Educ 2018;18:38.
Lindblom-Ylänne S, Nevgi A, toim. Yliopisto-opettajan käsikirja. Helsinki: WSOYpro. 2009. Löfström E, Kanerva K, Tuuttila L, Lehtinen A, Nevgi A. Linjakkaan opetuksen osa-alueet. Kirjassa: Laadukkaasti verkossa: Verkko-opetuksen käsikirja yliopisto-opettajalle. Helsingin yliopisto 2010, s. 21.
Kirjoittaja: Minna Honkila
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti