Moodle oppimisympäristönä: kun homma vaan toimii

Tehtävä: Kirjoita opetusharjoittelustasi lyhyt pohdiskeleva blogikirjoitus. Kerro, mikä oli pedagoginen kehittämiskohteesi. Mitä uudistuksia teit ja miksi? Mikä onnistui? Mikä ei? Mitä uusia ideoita syntyi? 

Opetuksen digitalisoitumisen myötä teknisten haasteiden kohtaamisesta on tullut keskeinen osa itse opetustapahtumaa. Uusien opetusalustojen haltuunotto on kiinnostavaa, mutta myös hankalaa ja samalla riski siitä, että tekninen näpertely menee itse opetettavan asian edelle, on jatkuvasti läsnä. Kun Moodle otettiin Oulun yliopistossa mukaan opetukseen, olin aluksi varautunut, mutta hyvin nopeasti huomasin, että kyseessä voi olla opetuksen toimivuuden kannalta hyvinkin hyödyllinen ja käytännöllinen alusta. Moodle mahdollistaa monipuolisen ja ennen kaikkea joustavan toiminta-alustan eri aiheiden interaktiiviselle opetukselle, eikä ollutkaan ihme, että Moodle sai varsin positiivisen vastaanoton niin käyttäjien kuin eri instituutioidenkin taholta. Lisäksi viime vuosina COVID-19 pandemia on luonnollisesti nostanut opettajien mielenkiintoa Moodlen tarjoamiin mahdollisuuksiin.

Olen käyttänyt Moodle-alustaa opetuksessa apuna jo useamman vuoden, mutta etäopetuksen pakon myötä kehittyi ajatus siitä, voisiko koko opetustapahtuman toteuttaa Moodlen avulla. Kehitettäväksi kurssiksi otin maantieteen perusopintoihin kuuluvan kurssin Johdatus systemaattiseen kulttuurimaantieteeseen ja erityinen huomio kohdistui siihen, kuinka Moodlea voitaisiin hyödyntää aiempaa tehokkaammin etäluennoinnissa. Toisin sanoen, tarkoitukseni oli käyttää Moodlea, ei ainoastaan kurssin alustana, vaan spesifimmin luentotapahtuman (interaktiivisena) toimintaympäristönä. Ajattelin tämän palvelevan kahta tarkoitusta: Ensinnäkin, luentotapahtuma on opiskelijan näkökulmasta moniulotteisempi, kiinnostavampi sekä stimuloivampi ja toiseksi, Moodlen avulla teknisen näpertämisen mukanaan tuomat epäonnistumisen riskit vähenisivät.

Kun pidin asiasta esitystä Oulun yliopiston koulutuksen ja opetuksen teemapäivä OpinTorilla, session puheenjohtaja tai tekninen tukihenkilö oli tupeloinut autotekstityksen päälle, missä ohjelma käänsi suoraan puhettani englanniksi. Yleisöllä oli hauskaa, moni nauroi ja kaikkien huomio aivan muualla kuin Moodlen tarjoaminen ominaisuuksien hyödyntämisessä. Erittäin ironinen tilanne sinällään, ottaen huomioon, että samaan aikaan olin puhumassa teknisten ongelmien minimoimisen tärkeydestä. Kehitettävällä kurssilla käytin Moodlea siten, että etäopetuksen aikana jaoin kuvaa ja ääntä ainoastaan nettiselaimestani, jossa oli kurssin Moodle-ympäristö näkyvillä. Pääasiassa esillä olivat luentojen diat, välillä katsottiin videoita, tehtiin aktivointitehtäviä, vilkaistiin oheislukemistoa, kaikki Moodlessa, jouhevasti, ilman jatkuvaa tekniikan ja ohjelmien kanssa räpeltämistä. Käytännössä kukaan ei huomaa mitään erityistä. Homma vaan toimii.

Opiskelijoilta saamani palaute oli varsin positiivista. Kritiikkiäkin toki tuli, esimerkiksi Breakout-roomien tehtävänantoja ei aina nähty toimivina, mutta pääasiassa kommentit olivat mairittelevia, kuten esimerkiksi: ”Luennot olivat erittäin mielenkiintoisia ja mukavasti koottuja, opiskelijoita aktivoivia. Luentoja oli helppo seurata ja luennoitsija sai ainakin minut kuuntelemaan tarkasti. Sain lisäeväitä maantieteellisen tutkimuksen ja myös yhteiskunnan kriittiseen tarkasteluun. Erityiskiitokset luennoista!” En painottanut Moodlen hyödyntämistä erikseen opiskelijoille, joten on ymmärrettävää, ettei sitä koskien palautettakaan tullut. Näen Moodlen käyttämisen opetus- ja luennointialustana kuitenkin merkittävästi helpottaneen sitä, että luentojen seuraaminen koettiin mielenkiintoiseksi ja ajatuksia herättäväksi.

Omassa opetustavassani tullaan lähelle sosiaalisen konstruktionismin oppimisteoriaa ja vaikka tutkimuksessa on todettu, ettei Moodle-ympäristö sovellu ongelmitta sosiaalisen konstruktionismin periaatteisiin, itse näen sen hyvänä toiminnallisena ympäristönä erityisesti opiskelijoiden aktivoimisen näkökulmasta. Tutkimuksessa on myös esitetty, että opiskelijat mieluummin käyttäisivät yksilökeskeisiä digiteknologioita, kuten esimerkiksi WhatsAppia, interaktiivisuuden näkökulmasta Moodle on merkittävästi toimivampi ja joustavampi työskentely-ympäristö. Pitämäni kurssin osalta ei loppujen lopuksi ollut kysymys mistään mullistavasta opetuksen uudistuksesta tai välttämättä edes uuden pedagogisen työkalun haltuunotosta vaan paremminkin omien opetustaitojen kehittämisestä.

Lähteet

Aikina, T., & Bolsunovskaya, L. (2020). Moodle-based learning: Motivating and demotivating factors. international journal of emerging technologies in learning (iJET), 15(2), 239-248.

Al-Ajlan, A., & Zedan, H. (2008, October). Why moodle. In 2008 12th IEEE International Workshop on Future Trends of Distributed Computing Systems (pp. 58-64). IEEE.

Finnegan, M., & Ginty, C. (2019). Moodle and social constructivism: Is Moodle being used as constructed? A case study analysis of Moodle use in teaching and learning in an Irish Higher Educational Institute. All Ireland Journal of Higher Education, 11(1).

Jackson, E. A. (2017). Impact of MOODLE platform on the pedagogy of students and staff: Cross-curricular comparison. Education and Information Technologies, 22(1), 177-193.

Mpungose, C. B. (2020). Is Moodle or WhatsApp the preferred e-learning platform at a South African university? First-year students’ experiences. Education and information technologies, 25(2), 927-941.

Putri, S. E., Hamuddin, B., Nursafira, M. S., & Derin, T. (2020). Discourse analysis in e-learning-based course using Moodle platform: An experimental design. REiLA: Journal of Research and Innovation in Language, 2(1), 19-26.

 Kirjoittaja: Juha Ridanpää