Tehtävä: Kirjoita opetusharjoittelustasi lyhyt pohdiskeleva blogikirjoitus. Kerro, mikä oli pedagoginen kehittämiskohteesi. Mitä uudistuksia teit ja miksi? Mikä onnistui? Mikä ei? Mitä uusia ideoita syntyi?
Tein opetusharjoitteluni liittyen uuteen kurssiin
”Hyvä sisäilma ja rakennusterveys”. COVID-tilanteesta johtuen kurssi
järjestettiin etänä. Koska etäluennoilla on haastavaa saada yhteys
opiskelijoihin, halusin kehittää keinoja, millä saisin opiskelijat
osallistumaan aktiivisesti. Kurssille ilmoittautuneiden taustatiedoissa oli
myös suurta vaihtelua, jolloin yhtenä haasteena oli suunnitella kurssi
sellaiseksi, että kaikki oppisivat.
Lähtökohtaisesti paikan päällä ja etänä tarjottavaa
koulutusta ei voida pitää toinen toistaan parempana (Karalis ja Raikou 2020). Opetusmenetelmät,
joissa yhdistyvät vuorovaikutus ja etäopiskelu, voivat parantaa opiskelijoiden
kiinnostusta ja osallistumista oppituntiin. Käännetyn
opetustavan on sanottu varmistavan, että oppilaista tulee aktiivisempia osallistujia
verrattuna perinteiseen opetustapaan (Uzunboylu ja Karagozlu 2015). Lisäksi
opiskelijalähtöisellä ongelma- tai projektilähtöisellä oppimisella voidaan
saada parempia tuloksia verrattuna opettajalähtöiseen opetustapaan (Dole ym.
2016).
Käytin kurssilla osittain käännettyä opetustapaa,
jossa opiskelijat tekivät ennakkotehtävinä tulevalla luennolla käsiteltäviä
asioita. Osasta ennakkotehtäviä muodostui myös projektityöhön käytettävä
aineisto, jonka opiskelijat analysoivat ja esittivät lyhyesti viimeisellä
luentokerralla. Opiskelijat saivat korvata tentin luentopäiväkirjoilla.
Luentopäiväkirjoissa vastattiin ennalta laadittuihin kysymyksiin, joista
keskusteltiin seuraavalla luentokerralla: sain mahdollisuuden tukea oppimista
ja haastaa mahdollisia väärinymmärryksiä.
Digipedagogiikkaa hyödynsin käyttämällä zoomin toimintoja
sekä erilaisia verkkomateriaaleja ja työkaluja, jotka linkitin Moodleen.
Pääsääntöisesti yksinkertaiset ”breakout room” tyyppiset tehtävät onnistuivat
hyvin, mutta monimutkaisempi ”asiantuntijaryhmä” kokeilu osoittautui hankalaksi
ja opiskelijat halusivat mieluummin keskustella yhteisesti. Huomasin, että
erityisesti ennakkotehtävien ohjeistukseen pitää jatkossa kiinnittää enemmän
huomiota.
Keräsin opiskelijoilta
kurssinaikaista palautetta Moodlessa. Tarkoituksena oli, että kukin opiskelija
antaisi palautetta vähintään kolme kertaa, mutta käytännössä opiskelijat
antoivat palautetta keskimäärin yhden kerran. Palautteen perusteella kurssin
oppimisilmapiiriä pidettiin kannustavana (k-a 4,7), luentojen saamien
arvosanojen vaihdellessa välillä 3-5 (k-a 4,3). Sanallisista palautteista
ilmeni joitakin kehitystarpeita (”Näin pienellä porukalla ei kannattaisi
jakautua pienryhmiin” ja ” Kotitehtävien anto joskus epäselvä”). Toisaalta sain myös positiiviselta
kuulostavaa palautetta (”En osaa kyllä yhtään sanoa, miten voisi motivoida
enemmän” ja ”Luentopäiväkirjojen läpikäyminen luennolla hyvä”).
Mentorilta sain tärkeää tukea ja
palautetta kurssin aikana ja sen jälkeen. Mm. palautteen saannin haasteista
todettiin, että palautetta sai paremmin silloin, kun se ehdittiin antaa
luennolla. Mentori kertoi kuitenkin huomanneensa, että opiskelijat antoivat
epäsuorasti palautetta myös luentojen alussa. Tämä tapahtui kerratessa
edellistä luentoa, jolloin opiskelijat kommentoivat tai kysyivät asioista.
Mentorin palautteessa korostui kiinnostus opiskelijoista, mielekäs opetus ja
oppilaiden aktiivinen osallistuminen. Hänen mukaansa pienet aktivoivat tehtävät
sopivat kurssin sisältöön hyvin, sillä aihe oli sellainen, että kaikki
pystyivät niihin osallistumaan, taustastaan riippumatta.
Lähteet
Dole S, Bloom L, Kowalske K.
2016. Transforming pedagogy: Changing perspectives from teacher-centered to
learner-centered. Interdisciplinary Journal of Problem-Based Learning, 10(1):1.
Karalis T, Raikou N. 2020. Teaching
at the times of COVID-19: inferences and implications for higher education
pedagogy. International Journal of Academic Research in Business and Social
Sciences, 10(5):479-93.
Uzunboylu H, Karagozlu D. 2015. Flipped
classroom: A review of recent literature. World Journal on Educational
Technology: Current Issues, 13:142-7.
Kirjoittaja: Ulla Haverinen-Shaughnessy
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti