Mistä elokuvakäsikirjoittajia, pelisuunnittelijoita ja kirjai-lijoita? Kerronnan koulusta luovien alojen tarpeisiin

Viime vuosina yliopistojen yhteistyötä työelämän kanssa on pyritty lisäämään. Vuonna 2018 Oulun yliopiston täydentävien opintojen keskus ja Business Oulu teettivät luovien alojen osaamiskartoituksen, jossa selvitettiin, millaista korkeakoulutusta Oulun alueella tarvitaan seuraavan kymmenen vuoden aikana. Kartoituksen loppuraportissa todettiin, että teknologiapainotteinen toimintakulttuuri on jättänyt luovien alojen kehittämisen vähemmälle huomiolle. Raportissa nostettiin esiin yhdeksän lyhyen aikavälin ja kaksi pitkän aikavälin osaamisteemaa, joihin Oulun yliopiston toivottiin kehittävän koulutusta. Yksi osaamisteemoista oli ”monikanavaisen sisällön- ja palveluntuotannon hallitseminen”, jonka alaisena yksittäisenä osaamisena mainittiin ”tarinankerronta”.

Kartoituksen jatkoksi täydentävien opintojen keskus järjesti keväällä 2019 Luovien alojen tulevaisuuden osaamistarpeet -työpaja, johon kutsuttiin luovilla aloilla toimivien yritysten ja järjestöjen sekä ammattikorkeakoulun ja yliopiston eri tiedekuntien edustajia. Edustin työpajassa Oulun yliopiston kirjallisuuden oppiainetta. Työpajassa pohdittiin tarkemmin, miten yliopisto voi vastata luovien alojen koulutustarpeisiin, miten olemassa olevaa koulutustarjontaa voitaisiin hyödyntää ja millaisia uusia koulutuskokonaisuuksia voitaisiin toteuttaa.

Kirjallisuuden oppiaine ehdotti luovan kerronnan opintokokonaisuuden rakentamista – olihan kerronta oppiaineen ydinosaamisaluetta ja luovan kirjoittamisen koulutusta oli jo järjestetty aiempina vuosina. Ehdotuksen pohjalta ryhdyttiin suunnittelemaan uutta opintokokonaisuutta, jossa olisi luovan kirjoittamisen lisäksi käsikirjoittamisen ja pelisuunnittelun opintoja.

Suunnittelutyöryhmään osallistuivat Humanistisesta tiedekunnasta kirjallisuuden professori Kuisma Korhonen, koulutusdekaani Harri Mantila, suunnittelija Henna Rannanpää ja minä.  Mukana olivat alusta lähtien myös Pohjois-Suomen audiovisuaaliset ammattilaiset PAVA ry:n varapuheenjohtaja, käsikirjoittaja Tomi Tuikkala ja peliyritys Resistance Gamesin luova johtaja Jussi Autio, jotka lupautuivat myös alojensa erikoistumisjaksojen opettajiksi. Heillä oli huippuosaamista omilta aloiltaan ja kattavat yhteistyöverkostot alueen toimijoihin.

Eri alojen ammattilaisten osallistuminen oli tärkeää: tavoitteena oli, että yhdessä suunnittelut opinnot olisivat monipuolisia, akateemisesti korkeatasoisia ja vastasivat myös työssä havaittuja koulutustarpeita. Hanke olikin suomalaisittain ainutlaatuinen, sillä luovan kerronnan koulutusta ei vastaavalla tavalla monialaisena ole korkeakouluissa aiemmin toteutettu.

Elokuussa 2019 hankkeelle myönnettiin OKM :n jatkuvan oppimisen koulutustarjonnan kehittämisen strategiarahoitukseen ja opintokokonaisuuden toteutus vuonna 2020 varmistui. Opintokokonaisuuden nimeksi muodostui Monimediainen luova kerronta ja laajuudeksi 25 opintopistettä. Opiskelijoita opintokokonaisuuteen päätettiin ottaa 42. Strategiarahoituksen tavoitteiden mukaisesti puolet opiskelijoista otettaisiin avoimen yliopiston kautta, jotta koulutukseen voisivat hakeutua myös työelämässä olevat luovan alan ammattilaiset ja muut alalle kouluttautumaan kiinnostuneet.

Tutkinto-opiskelijat päätettiin valita opintokokonaisuuteen haussa, joka järjestettiin joulukuussa 2019. Hakijoita 21 paikkaan oli yli yhdeksänkymmentä, joten opinnot selvästi kiinnostivat opiskelijoita. Opinnoista olikin syksyn ajan tiedotettu ahkerasti sekä yliopiston sisäisten tiedotuskanavien että erilaisten sidosryhmien kautta.

Keväällä 2020 järjestettiin kokonaisuuden käynnistävä kurssi Johdatus luovaan kerrontaan, johon kaikki opintokokonaisuuteen valitut osallistuivat. Se toimi yleisempänä, akateemisena johdatuksena kerrontaan ja loi pohjan syksyllä järjestettäviin erikoistumisjaksoihin: Elokuva- ja televisiokäsikirjoittamiseen, Pelisuunnitteluun ja -käsikirjoittamiseen sekä Proosakerrontaan. Erikoistumisjaksojen tavoitteena on, että opintokokonaisuuden suorittaneilla opiskelijoilla on teoreettisen ymmärryksen lisäksi käytännön valmiuksia toimia valitulla erikoistumisalalla.

Johdantokurssin palautteen perusteella opiskelijat olivat tyytyväisiä kurssin sisältöön riippumatta siitä, minkä erikoistumisjakson he aikoivat valita. Vaikka kurssin suunnittelun päävastuu oli kirjallisuuden professorilla, muiden alojen asiantuntijaopettajienkin panos oli merkittävä. Monialaisen kokonaisuuden hahmottamisessa olikin ensiarvoisen tärkeää, että eri alojen erityispiirteet otettiin alusta asti huomioon. Koska kokonaisuus oli alusta asti suunniteltu monimuoto-opetukseksi, koronapandemian edellyttävä siirtyminen etäopetukseen sujui pääosin hyvin.

Kehitettävääkin jäi. Yliopiston opetustilojen audiovisuaaliset resurssit osoittautuivat osin rajallisiksi, mihin suunnittelussa ei ollut varauduttu riittävästi. Seuraavaa toteutuskertaa varten onkin hyvä käydä tarkemmin läpi opetustilojen tekniset vaatimukset, mikäli opetusta ei järjestetä etänä.

Uuden opintokokonaisuuden käynnistäminen on nopeallakin aikataululla mahdollista, jos suunnitteluun käytetään riittävästi resursseja. Työelämänälähtöisessä korkeakouluopetuksessa ensiarvoisen tärkeää on, että opintojen suunnitteluun ja toteutukseen osallistuu aloilla toimivia asiantuntijoita. Heidän kokemuksensa takaa opintojen soveltuvuuden työelämän tarpeisiin ja heidän verkostojensa kautta tietoa koulutuksesta on mahdollista levittää tehokkaasti kiinnostuneille opiskelijoille.

Lähteet:

Aittola, Helena, Taru Siekkinen, Satu Hakanurmi & Merja Karjalainen 2018. Miten työelämälähtöinen avoin korkeakouluopetus vastaisi paremmin työelämän osaamistarpeisiin? – AVOT-hanke kehitti toimintamallin. Yliopistopedagogiikka 2018, vol. 25, nro 2, 29–34.

Muikku, Jari, Liisa Kotilainen & Virpi Martikainen 2018. Oulun yliopisto/Täydentävien opintojen keskus & BusinessOulu: Luovien alojen osaamiskartoitus Oulun seudulla.

Kirjoittaja: 

Kasimir Sandbacka
Yliopistopedagogiikan opiskelija
Oulun yliopisto