Tehtävä: Tutustu valitsemaasi artikkeliin. Tee pohdiskeleva blogipostaus ja kiteytä postauksen loppuun kaksi asiaa, jotka haluat erityisesti jakaa muille ryhmäläisille tai kysymys, mihin toivoisit keskustelua blogissa.

Vertaistukea väitöskirjan tekemiseen

Artikkeli raportoi kahden oikeustieteen tohtorikoulutettavan keskinäisestä yhteistyöstä lopullisen väitöskirjan laatimisessa. Oman kokemuksensa pohjalta kirjoittajat laativat lisäksi ehdotuksen vertaistukimalliksi muille samassa tilanteessa oleville tohtorikoulutettaville. Saarikkomäki teki väitöskirjansa Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa ja Ollus Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa.

Artikkeli motivoidaan tarkastelemalla artikkeliväitöskirjan nykyistä yleistymistä ja esittämällä väitteen, että sellaisen tekeminen voi olla opiskelijalle vaikeata huolimatta saatavilla olevista oppaista.

Vertaistuen merkitys oppimisen muotona nostetaan artikkelin alussa esille viittaamalla pääosin 2004-2010 julkaistuihin kotimaisiin tutkimustuloksiin. Sen vastakohdaksi nostetaan yliopiston – väitetty – kilpailullinen ja yksilölähtöinen opiskelutapa, jossa vertaistukea ei korosteta. Artikkelin esittämä Vertaistuella Tohtoriksi -malli (VT) perustuu puolestaan positiiviseen ja rakentavaan kannustamiseen, keskinäiseen luottamukseen, lupausten pitämiseen, yhteisiin pelisääntöihin ja yhteisiin tavoitteisiin ja aikatauluihin. Itselläni on väitöskirjan tekeminen tuoreessa muistissa. En tunnistanut koskaan erityistä kilpailullisuutta, ja yhdessä toisen tohtorikoulutettavan kanssa osallistuimme ristikkäin toistemme artikkeleiden kirjoittamiseen.

Mallin mukainen työ vaati kirjoittajilta kahdeksan kalenterikuukautta aloituksesta esitarkastusvaiheeseen, mikä on kohtuullisen pitkä aika noin 90 sivuisten yhteenvetojen kirjoittamiselle neljän alkuperäisen artikkelin pohjalta. Artikkelit olivat noin 20+ sivun mittaisia julkaisuja alan tieteellisissä lehdissä.

Kirjoittajat olivat päättäneet ennakkoon, mihin mennessä väitöskirjat jätetään esitarkastukseen, ja väittelivät kolmen kuukauden välein vuodenvaihteen 2016-2017 ympärillä. Kirjoittajat painottavat yhdessä sovittujen tehtävien ja aikataulun merkitystä, vaikka toteavatkin, että esitettyä mallia voi säätää tilanteen mukaan. Moinen ennakkoon päättäminen ja varsinkin tavoitteen jakaminen toiselle merkitsee vahvaa sitoutumista, koska sellaisen aikataulun pitäminen voi olla todella vaikeata.

Mallissa on 14 askelta, joiden etenemistä kirjoittajat askeltavat tapaamalla noin kahden viikon välein ja sopimalla mitä seuraavaan tapaamiseen kirjoiteteen, luetaan ja kommentoidaan. Kussakin tapaamisessa keskityttiin tiettyyn artikkeliväitöskirjan yhteenvedon osa-alueeseen. Teoriaosuudelle ja taustoille oli varattu neljä tapaamiskertaa. Ne kattavat n 30 sivun ja 40 sivun osuudet väitöskirjojen kokonaisuudesta. Kirjoittajat toteavat, että tapaamisia voisi olla enemmän tai vähemmän, väitöskirjan edistymisen mukaan. Muut osiot hoidettiin yhdellä tapaamisella, ja yksi tapaaminen oli varattu alkuvalmisteluille.

Työnjakoa osioiden välillä ei perustella sen kummemmin, todetaan vain, että yhden tapaamisen osio ’Aineisto ja menetelmät’ kirjoitettiin ’opinnäytetyömäisesti’ ja kattoi 13 ja 10 sivun osuudet koko yhteenvedon 90 sivusta. Selvää lienee, että aineiston ja menetelmän käsittely on aika suoraviivaista tehdyn työn raportointia verrattuna teoreettisen viitekehyksen hahmotteluun.

Kirjoittajat toteavat saaneensa ahaa-elämyksiä kirjoituksen aikana: yhteenvedon pitää olla tiivis ja sisäisesti konsistentti, itse sisältö ponnistaa artikkeleista ja kirjoittaminen pitäisi aloittaa matalalla kynnyksellä. Kirjoittajat uskovat mallinsa parhaimmillaan lisäävän tohtorikoulutettavien motivaatiota, vähentävän kuormitusta ja jouhevoittavan työn etenemistä tarjoamalla vertaistukea kannustavan, rakentavan ja positiivisen palautteen muodossa.

Niin, kahdeksan kuukautta on toki melkein kuin itsestään. Itselläni meni neljä kuukautta, mutta toki kirjoitin paljon virallisen työajan ulkopuolella. Mikä lienee sellainen tyypillinen aika.

Onko muilla kokemusta yhteistyöstä väitöskirjan tekemisessä?

Lähde: 
Saarikkomäki E., Ollus N., (2018) Vertaistuella tohtoriksi: tällä mallilla artikkeliväitöskirjan yhteenveto syntyy (melkein) kuin itsestään. Yliopistopedagogiikka 2018, Vol 25 Nro 1.

Kirjoittaja:

Pertti Seppänen
yliopistopedagogiikan opiskelija
Oulun yliopisto