Tehtävä: Tutustu valitsemaasi artikkeliin. Tee pohdiskeleva blogipostaus ja kiteytä postauksen loppuun kaksi asiaa, jotka haluat erityisesti jakaa muille ryhmäläisille tai kysymys, mihin toivoisit keskustelua blogissa.
Vertaistukea väitöskirjan tekemiseen
Artikkeli raportoi kahden oikeustieteen tohtorikoulutettavan keskinäisestä yhteistyöstä lopullisen väitöskirjan laatimisessa. Oman kokemuksensa pohjalta kirjoittajat laativat lisäksi ehdotuksen vertaistukimalliksi muille samassa tilanteessa oleville tohtorikoulutettaville. Saarikkomäki teki väitöskirjansa Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa ja Ollus Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa.
Artikkeli motivoidaan tarkastelemalla artikkeliväitöskirjan
nykyistä yleistymistä ja esittämällä väitteen, että sellaisen tekeminen voi
olla opiskelijalle vaikeata huolimatta saatavilla olevista oppaista.
Vertaistuen merkitys oppimisen muotona nostetaan artikkelin
alussa esille viittaamalla pääosin 2004-2010 julkaistuihin kotimaisiin tutkimustuloksiin.
Sen vastakohdaksi nostetaan yliopiston – väitetty – kilpailullinen ja
yksilölähtöinen opiskelutapa, jossa vertaistukea ei korosteta. Artikkelin
esittämä Vertaistuella Tohtoriksi -malli (VT) perustuu puolestaan positiiviseen
ja rakentavaan kannustamiseen, keskinäiseen luottamukseen, lupausten
pitämiseen, yhteisiin pelisääntöihin ja yhteisiin tavoitteisiin ja
aikatauluihin. Itselläni on väitöskirjan tekeminen tuoreessa muistissa. En
tunnistanut koskaan erityistä kilpailullisuutta, ja yhdessä toisen
tohtorikoulutettavan kanssa osallistuimme ristikkäin toistemme artikkeleiden
kirjoittamiseen.
Mallin mukainen työ vaati kirjoittajilta kahdeksan
kalenterikuukautta aloituksesta esitarkastusvaiheeseen, mikä on kohtuullisen
pitkä aika noin 90 sivuisten yhteenvetojen kirjoittamiselle neljän alkuperäisen
artikkelin pohjalta. Artikkelit olivat noin 20+ sivun mittaisia julkaisuja alan
tieteellisissä lehdissä.
Kirjoittajat olivat päättäneet ennakkoon, mihin mennessä
väitöskirjat jätetään esitarkastukseen, ja väittelivät kolmen kuukauden välein
vuodenvaihteen 2016-2017 ympärillä. Kirjoittajat painottavat yhdessä sovittujen
tehtävien ja aikataulun merkitystä, vaikka toteavatkin, että esitettyä mallia
voi säätää tilanteen mukaan. Moinen ennakkoon päättäminen ja varsinkin
tavoitteen jakaminen toiselle merkitsee vahvaa sitoutumista, koska sellaisen
aikataulun pitäminen voi olla todella vaikeata.
Mallissa on 14 askelta, joiden etenemistä kirjoittajat
askeltavat tapaamalla noin kahden viikon välein ja sopimalla mitä seuraavaan
tapaamiseen kirjoiteteen, luetaan ja kommentoidaan. Kussakin tapaamisessa
keskityttiin tiettyyn artikkeliväitöskirjan yhteenvedon osa-alueeseen.
Teoriaosuudelle ja taustoille oli varattu neljä tapaamiskertaa. Ne kattavat n
30 sivun ja 40 sivun osuudet väitöskirjojen kokonaisuudesta. Kirjoittajat
toteavat, että tapaamisia voisi olla enemmän tai vähemmän, väitöskirjan
edistymisen mukaan. Muut osiot hoidettiin yhdellä tapaamisella, ja yksi
tapaaminen oli varattu alkuvalmisteluille.
Työnjakoa osioiden välillä ei perustella sen kummemmin,
todetaan vain, että yhden tapaamisen osio ’Aineisto ja menetelmät’
kirjoitettiin ’opinnäytetyömäisesti’ ja kattoi 13 ja 10 sivun osuudet koko
yhteenvedon 90 sivusta. Selvää lienee, että aineiston ja menetelmän käsittely
on aika suoraviivaista tehdyn työn raportointia verrattuna teoreettisen
viitekehyksen hahmotteluun.
Kirjoittajat toteavat saaneensa ahaa-elämyksiä kirjoituksen
aikana: yhteenvedon pitää olla tiivis ja sisäisesti konsistentti, itse sisältö
ponnistaa artikkeleista ja kirjoittaminen pitäisi aloittaa matalalla
kynnyksellä. Kirjoittajat uskovat mallinsa parhaimmillaan lisäävän
tohtorikoulutettavien motivaatiota, vähentävän kuormitusta ja jouhevoittavan
työn etenemistä tarjoamalla vertaistukea kannustavan, rakentavan ja
positiivisen palautteen muodossa.
Niin, kahdeksan kuukautta on toki melkein kuin itsestään.
Itselläni meni neljä kuukautta, mutta toki kirjoitin paljon virallisen työajan ulkopuolella.
Mikä lienee sellainen tyypillinen aika.
Onko muilla kokemusta yhteistyöstä väitöskirjan tekemisessä?
Lähde:
Saarikkomäki E., Ollus N., (2018) Vertaistuella tohtoriksi: tällä mallilla artikkeliväitöskirjan yhteenveto syntyy (melkein) kuin itsestään. Yliopistopedagogiikka 2018, Vol 25 Nro 1.
yliopistopedagogiikan opiskelija
Oulun yliopisto
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti