Tehtävä: Tutustu valitsemaasi artikkeliin. Tee pohdiskeleva blogipostaus ja kiteytä postauksen loppuun kaksi asiaa, jotka haluat erityisesti jakaa muille ryhmäläisille tai kysymys, mihin toivoisit keskustelua blogissa.

Itsereflektiosta hyötyä harjoittelussa

Artikkeli raportoi, miten yksinkertaisella menetelmällä – itsereflektiolla – voidaan syventää käytännön harjoittelun hyötyjä opiskelijoille. Se perustuu muutaman vuoden aikana kolmessa yliopistossa tehtyihin harjoituskurssien kehittämishankkeisiin ja niistä kerättyihin kokemuksiin.

Tapaukset ovat Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta, Oulun yliopistosta ja Aalto-yliopistosta keskenään erilaisista koulutusohjelmista.

Alkajaisiksi kirjoittajat todistavat käytännön harjoittelun ja itsereflektoinnin yleisesti tunnetun hyödyllisyyden viittaamalla muutamaan tieteelliseen artikkeliin, jotka ovat yhtä tuoreempaa lukuun ottamatta 2000-luvulta.

Lappeenrannassa kehitettiin ja kokeiltiin kesästä 2016 alkaen Summer Project Camp -nimistä järjestelyä, jossa nuoremmat tietotekniikan ja laskennallisen tekniikan opiskelijat suorittivat kursseja työpaikanomaisissa olosuhteissa ja varttuneemmat tekivät projektitöitä yrityksissä. Toiminta simuloi työelämää sääntöineen, mutta työstä ei maksettu palkkaa – opintosuoritukset ja kesäopintoraha korvasivat sen puutteen. Kokemukset olivat positiivisia. Mielenkiintoisin palaute oli tiimityön merkityksen syventyminen. Olisiko niin, että Lappeenrannassa muussa opinnoissa keskityttiin turhan paljon yksilötöiden tekemiseen?

Oulussa TST:n diplomi-insinöörikoulutuksessa on perinteisesti ollut pakollinen harjoittelukurssi. Uudistettu ja laajennettu kurssi pilotoitiin kesällä 2017. Kurssin työelämäpuitteet pidettiin ennallaan, mutta opiskelijoilta ohjattiin tarkastelemaan omaa tekemistään kurssilla tarkemmin kuin aikaisemmin: henkilökohtaiset kehittymistavoitteet, reflektiot viikoittain ja määrämuotoinen loppuraportti. Merkittävin kehityshavainto näytti olevan, että reflektointityyppinen raportointi laajensi opiskelijoiden ymmärrystä työn yksityiskohdista, työelämän haasteista ja oman osaamisen kehittymisestä verrattuna aikaisempaan. Itsekin saman koulutuksen kauan sitten läpikäyneenä voi sanoa, että kehitystä on Oulussakin tuolla alueella tapahtunut.

Kemian opiskelijat Aalto-yliopistossa käyvät kaksi työelämäkurssia, joita uudistettiin 2015-2017 lisäämällä työpajoja ja itsereflektion osuutta. Opiskelijat laativat osaamisprofiilinsa, joka tarkastetaan ja josta annetaan palautetta. Yrityksissä tehtävää osuuden ohjaus on vähemmän muodollista kuin esimerkiksi Oulun tapauksessa, ja tulevien kemistien työelämätaitojen perehdyttämisessä näyttäisi olevan Aallossa vielä kehittämisen varaa.

Opiskelijoiden kokemuksia kerättiin kyselyillä, joka oli osa Tyyli-hanketta. Kaikissa esimerkkitapauksissa opiskelijat kokivat taitojensa kehittyneen selkeimmin oman osaamisen arvioinnissa ja itsetuntemuksessa. Myös urasuunnittelun osaamisen, palautteen antamisen ja vastaanottamisen, ajankäytön hallinnan, tiimitaitojen, kommunikointitaitojen, ihmissuhdetaitojen ja oman osaamisen sanoittamisen koettiin parantuneen. Koska enin osa opiskelijoista ei ollut vielä varmistunut ja siirtynyt työelämään raportin kirjoittamisen aikoihin, näiden henkilökohtaisten kokemusten realisoitumista työelämään siirryttäessä ei voitu tutkia.

Aika pienillä muutoksilla, jossa keskiössä on itsereflektointi, näytettiin saavan harjoittelujaksoista ja -kursseista paljon lisäoppia näissä kolmessa tapauksessa verrattuna aiempaan.

Tietysti pitää huomata, että kyseessä on tekniikkapainotteiset opetusohjelmat. Voi olla, että reflektointityyppiset menetelmät ovat olleet näissä alueissa jäljessä esimerkiksi humanisteista.

Lähde:

Artikkeli: Pajarre E.,Palosaari-Aubry P., Virkki-Hatakka T., Hietaniemi R., Tompuri H., Pajari S. (2019) Harjoitus tekee mestarin – harjoittelu maisterin? Kokemuksia uudenlaisista yliopisto-opintoihin integroiduista työelämäjaksoista. Yliopistopedagogiikka 2019, Vol 26 Nro 1.

Kirjoittaja:

Pertti Seppänen
yliopistopedagogiikan opiskelija
Oulun yliopisto