Tehtävä: Tutustu valitsemaasi artikkeliin: Johanna M. Toivonen: Uraohjaus osana väitöskirjaohjausta, Yliopistopedagogiikka 2019, Vol. 26, nro 2.
Tee pohdiskeleva blogipostaus ja kiteytä postauksen loppuun kaksi asiaa, jotka haluat erityisesti jakaa muille ryhmäläisille tai kysymys, mihin toivoisit keskustelua blogissa.
Uraohjausta tuleville tohtoreille
Yliopistojen rahoituksen leikkauksista ja siirtymisestä enenevissä määrin ulkopuolisen tutkimusrahoituksen piiriin on kirjoitettu viime vuosina mediassa paljon. Vaikka osittain rahoitusta on jälleen korotettu, käynnistettiin tänä keväänä omassa organisaatiossani (Lapin yliopistossa) kaikkia henkilöstöryhmiä koskeva yt-menettely. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat yliopistojen talouden murrosvaiheessa usein määräaikaisissa ja ulkopuolisesta rahoituksessa riippuvaisissa työsuhteissa olevat tohtoriopiskelijat ja vastaväitelleet post doc –tutkijat. Kehitys lisännee epävarmuutta omasta työurasta jatko-opiskelijoiden keskuudessa. Tieteentekijöidenliiton nuorille tutkijoille suunnatun urakyselyn mukaan (Alhonnoro ym., 2018) yli 70 prosenttia nuorista tutkijoista kokee huolta työuran epävarmuudesta. Tulevaisuutta ja omaan urakehitykseen liittyvää epävarmuutta voitaisiin hälventää ottamalla uraohjaus osaksi jatko-opintoja. Perinteisesti uraohjausta ovat antaneet opintoneuvojat ja -psykologit, mutta kokemukset väitöskirjan ohjaajan kanssa käydyistä uraohjauskeskusteluista ovat olleet positiivisia (Toivonen 2019).
Enenevissä määrin väitöskirjoja kirjoitetaan muun työn ohella – näin tekevät erityisesti ne jatko-opiskelijat., joiden perustutkinnon suorittamisesta on jo kulunut jonkin verran aikaa. Tämä johtunee rahoituksen saamisen haasteista erityisesti tutkimuksen alkuvaiheessa, mutta myös väitöskirja-apurahojen pienuudesta, mikä hankaloittaa erityisesti perheellisten tai asuntolainaa lyhentävien jatko-opiskelijoiden arkea. Työelämässä jo tiivisti mukanaolevien jatko-opiskelijoiden osalta uraohjauksen merkitys ei välttämättä ole niin suurta, kuin ilman oman alan työkokemusta olevien ja päätoimisesti väitöskirjaa tekevien opiskelijoiden osalta. Toisaalta myös sivutoimisesti väitöskirjaa kirjoittavien voi olla vaikea arvioida sitä, miten nykyinen ura voisi tohtorintutkinnon jälkeen muuttua tai mihin suuntaan työtehtäviä kehittää, jos henkilö on pitkään toiminut alalla.
Uraohjauksen merkitystä korostaa ja osittain myös hankaloittaa se, että yliopistolle tutkijantehtäviin voi päätyä vain pieni osa tohtoreista. Jos jatko-opiskelija haaveilee tutkijanurasta, on yliopistolle työllistymisen haasteet hyvä tiedostaa jo jatko-opintojen aikana. Tällöin jatko-opintoja ja väitöskirjaa voitaisiin kohdentaa ja suunnitella sellaiseksi, mikä mahdollisimman hyvin tukisi yliopistouran kehittymistä. Tämä tarkoittaisi kansainvälisyyteen panostamista, verkostojen rakentamista ja myös ennen väitöskirjaa tapahtuvaa julkaisutoimintaa, mitkä todennäköisesti tukisivat jatko-opiskelijan mahdollisuuksia jäädä akateemiselle uralle tohtorintutkinnon jälkeen. Toisaalta juuri tutkijapaikkojen vähäisyydestä johtuen, olisi tärkeää uraohjauksessa korostaa toisaalta myös vaihtoehtoisia urapolkuja epävarmuuden hälventämiseksi.
- Uraohjausta voi antaa myös väitöskirjan ohjaaja ja kokemukset tästä ovat olleet positiivisia
- Yli 70 %
jatko-opiskelijoista kokee huolta työuran epävarmuudesta. Uraohjauksella
voidaan hälventää jatko-opiskelijoiden epävarmuutta tulevaisuuden suhteen.
- Uraohjaus olisi hyvä toteuttaa ottamalla se osaksi väitöskirjaohjauksen toimintakulttuuria, jolloin se kattaisi kaikki jatko-opiskelijat
Alhonnoro, L., Rantakömi, S. & Ijäs-Idrobo, M.
(9.5.2018). Terveiset Eurodoc 2018 -konferenssista: 10 tapaa parantaa nuorten
tutkijoiden tilannetta [blogikirjoitus].
Saatavilla https://tieteentekijoidenliitto.fi/media/blogi/terveiset_eurodoc_2018_-konferenssista_10_tapaa_parantaa_nuorten_tutkijoiden_tilannetta.3026.blog
Kirjoittaja:
yliopistopedagogiikan opiskelija
Lapin yo/OTK
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti