Aktivointia

Tein opetusharjoitteluni kurssiin Critical appraisal of medical research lääketieteellisessä tiedekunnassa jatko-opiskelijoille ja muille kiinnostuneille. Kurssi koostui luennoista ja ohjatuista ryhmäharjoituksista.  Kurssi oli edellisen kerran järjestetty vuonna 2013 ja se kuului niin sanottuihin ylimääräisiin opintoihin. Opetusharjoitteluni tavoitteena oli muuttaa luento-opetusta sekä harjoituksia opiskelijoita osallistavampaan ja aktivoivampaan suuntaan. Filosofia aktivoivan opettamisen taustalla on, että siinä keskitytään opiskelijoiden voimaannuttamiseen ja tiedon edistämiseen ja säilyttämiseen kokemuksella oppimisen avulla (Lantis ym. 2010).  Aktivoivia opetusmenetelmiä on olemassa paljon ja niitä saatetaan käyttää ilman, että ajatellaan että ne ovat aktivoivia menetelmiä (Hackhathorn ym. 2011). Erään meta-analyysin mukaan aktivoiva opetus lisäsi onnistumista kokeissa verrattuna perinteiseen luennointiin eri tieteenaloilla (Freeman ym. 2014). 

Ennen luentoja pyysin sähköpostitse kurssille osallistujia ottamaan mukaan älypuhelimen, tabletin tai kannettavan tietokoneen. Kurssillani luento-opetus toteutettiin käyttämällä ensin motivointia ja lähtötason kartoitusta apuna. Esitin kurssin koko sisällön, tavoitteet ja perustelut miksi nämä asiat pitää tietää oman opetukseni osalta. Tällä opetustyylillä toivoin voivani saavan opiskelijat innostumaan opiskeltaviin asiasisältöihin. Lisäksi yhden luentoni aikana teetätin parityön opiskeltavasta aiheesta käyttäen Padlet-alustaa. Luentojeni välissä oli aina aktivoivana tekijänä lyhyt taukojumppa tai lyhyt jaloittelutauko. Jokaisen luentokerran lopuksi tehtiin pikakertaus päivän aiheesta käyttämällä Kahoot-sovellusta ja opiskelijat saivat testata, osasivatko he vastata kysymyksiin oikein ja mitä he olivat oppineet päivän aiheesta. Erilaisten sovellusten etuna onkin, että ne lisäävät opiskelijoiden aktiivista osallistumista ja kiinnostusta opetusta kohtaan ja tämä näkyi mielestäni myös omilla luennoillani.

Harjoitukset olivat niin sanottuja ohjattuja ryhmäharjoituksia, joissa opiskelija teki aktiivista oppimistyötä ja jossa opiskelijalle oli annettu etukäteen tehtävä, johon hänen tuli perehtyä ennen harjoitukseen tuloa. Tehtävänä oli pariin tieteelliseen artikkeliin perehtyminen jokaiselle harjoituskerralle ja yhden artikkelin esittäminen joko yksin tai toisten opiskelijoiden kanssa yhtenä harjoituskertana käyttäen apuna power-pointia. Tämän jälkeen artikkeleita arvioitiin kriittisesti jakautuen ensin ryhmiin ja etsien vastauksia yhdessä opettajan esittämiin kysymyksiin ja keskustellen ja arvioiden artikkelia kriittisesti sen jälkeen yhdessä. Opiskelijat oppivat yhteistoimintaa ja ryhmätöissä opiskelijat aktivoituivat ja keskustelu oli vilkasta. Osaamistavoitteiden saavuttamista arvioitiin harjoituksissa, kykenivätkö opiskelijat arvioimaan tieteellistä tutkimusta ja löysivätkö he tutkimuksista olennaiset asiat perustuen eri kriteeristöihin.

En valitettavasti pysty vertailemaan tätä kurssia aikaisempiin saman aihepiirin kursseihin, koska esimerkiksi tenttiä ei kursseista pidetty ja aiempien kurssien opetusmenetelmät eivät ole minulla selkeästi tiedossa. Huomioitavaa omassa kurssissani oli, että osa kurssilaisista ei ollut tutustunut ryhmäharjoitusten ennakkomateriaaliin, jolloin opetusmuoto ei tarjonnut heille niin selkeää hyötyä kuin sellaisille, jotka olivat materiaaliin tutustuneet. Kokonaisuudessaan arvioisin, että opiskelijoiden aktivointi edesauttaa oppimista tällaisissa suhteellisen raskaissa aihepiireissä verrattuna perinteiseen opetukseen. Sain pääasiassa opiskelijoilta hyvää palautetta, mutta aktivointi varsinkaan luennoilla ei ole helppoa, joten vastaisuudessa aion käyttää enemmän mm. paritehtäviä luennoilla.


Lähteet:

Freeman S ym. (2014). Active learning increases student performance in science, engineering and mathematics. PNAS 111, 8410-8415.

Hackhathorn J ym. (2011). Learning by doing: An empirical study of active teaching techniques. The Journal of Effective Teaching 11, 40-54. 

Lantis J, Kille K & Krain M. (2010). Active teaching and learning. The state of the literature. International Studies.  DOI: 10.1093/acrefore/9780190846626.013.427

Kirjoittaja:
Nina Rautio
Yliopistopedagogiikan opiskelija
Oulun yliopisto