Anatomiaa on opetettu lääkäreille varmasti niin kauan, kuin keskuudessamme on ollut jollain tavalla ihmisten diagnosointiin, parantamiseen ja hoitoon (tai ainakin sen yrittämiseen) perehtyneitä ihmisiä. Perinteikkyydestä huolimatta Oulun lääketieteellisen tiedekunnan anatomian oppiaine on aina ollut joustava opetuksen toteuttamisessa, ja esimerkiksi opiskelija-assareille on ollut hyvinkin vapaat kädet toteuttaa opetustaan konsultaation turvin. Erilaisia opetusmenetelmiä on vuosien varrella kokeiltu, ja näistä muutama on vakiintunut osoitettuaan hyödyllisyytensä käytännön työssä. Uudistuksia on tehty laajemminkin vuosien varrella, joka vuosi aina jotakin.
Toteutimme syksyllä 2019 anatomian sekä lääketieteellisen solu- ja kehitysbiologian opintokokonaisuuden (21 op) tenttijaon siten, että aikaisempien vuosien tapaan kurssi sisälsi neljä suurempaa tenttiä: 1) lääketieteellinen solu- ja kehitysbiologia, 2) tuki- ja liikuntaelinanatomia, 3) yleinen elinanatomia ja 4) neuroanatomia. Poikkeuksellista aiempiin vuosiin nähden oli kuitenkin, että kaikki tentit olivat rakenteeltaan täsmälleen samanlaisia sisältäen sähköisen ja paperisen osuuden. Sähköinen osuus (30 minuuttia) sisälsi Microsoft Forms –pohjaisia kysymyksiä, joiden joukossa oli monivalintaa sekä vapaasana-vastausta. Sähköisessä osiossa opiskelijalla sai olla kaikki materiaalit mukana. Ennen paperista osuutta opiskelijat vievät materiaalit ja älylaitteet pois ja palaavat paikalleen pelkkien kirjoitusvälineiden kanssa. Tämän jälkeen jaoimme kullekin opiskelijalle tenttipaperin, jonka tekemiseen oli aikaa niinikään kolmekymmentä minuuttia. Tämän jälkeen opiskelijat vaihtoivat tenttipapereita keskenään, ja tarkistivat alustavasti toistensa vastaukset tehtävä kerrallaan näytettyjen ja keskusteltujen vastausanalyysien kautta. Tämä vaihe herätti opiskelijoissa eniten kysymyksiä ja melko pikkutarkkojakin lisäkysymyksiä koskien tehtäviä.
Hyvänä puolena uudessa järjestelmässä oli, että opiskelijat tiesivät aina, mitä tentiltä odottaa. Lisäksi tämä oli hyvä simulaatio tosielämästä, jossa lääkäri lähes aina pystyy käyttämään myös sähköisiä tietolähteitä, mutta toki kaikkeen ei vastaanottotilanteessa ole aikaa, kuten ei ollut tentissäkään. Toisten tehtävien tarkistus toimi hyvänä reflektioalustana omille suorituksille – kaverini vastasi näin, minä taas vastasin toisella tavalla. Sähköisessä osiossa haasteita toi järkevien kysymysten keksiminen - mikä ei olisi liian helposti googletettavissa ja toisaalta mittaisi ydinasian osaamista? Suoriltaan paperitenteissä käytettyjä monivalintatehtäviä ei voi siirtää sähköiseen muotoon, vaan kysymykset tulee pohtia uudestaan läpi. Jonkin verran kritiikkiä vielä saimme turhan pikkutarkoista kysymyksistä. Palautetta aiomme hyödyntää jo tulevana syksynä 2020.
Omalta osaltani otin opetusharjoittelussa käyttöön lisää aktivoivia menetelmiä. Sähköisistä työkaluista käytössäni olivat Socrative, Kahoot!, Flinga ja uutuutena itselleni Wooclap, jolla toteutin yhden harjoitustyöalustuksen lantiotyössä. Luennoillani (hengitystiet ja silmän anatomia) sekä harjoitustöissä kaikissa oli käytössä jokin yksittäinen sähköinen työkalu. Uutuutena kokeilin Flingaa silmäluennon lopussa niin, että pyysin opiskelijoita laittamaan sinne yhden luennolta mieleen jääneen asian ja lisäksi kysymyksiä, jos niitä tuli mieleen. Ja niitähän tuli. Luennolta jäi hyvin aikaa Flingan käsittelyyn, ja tähän menikin lopulta aikaa 25 minuuttia kahden tunnin luennosta! Opiskelijat todella tuntuivat heräävän tämän session aikana, ilmeisesti anonyymi kysymysseinä madalsi kynnystä kysyä sellaisiakin oleellisia kysymyksiä, joita ei muutoin kehtaisi kysyä.
Silmäluennon anonyymi kysymysseinä oli loistava idea, jota toivoisi hyödynnettävän muillakin luennoilla (esim. mahdollisuus heittää kysymyksiä koko luennon ajan). - palautetta opiskelijalta
Hengitystieluennolla käytin Kahoot! -keuhkokuvakyselyä, jossa normaalista keuhkokuvasta tunnisteltiin rakenne kerrallaan anatomisia rakenteita. Kärkikolmikko sai suklaata palkinnoksi. Opetusmyönteisyys on ollut huipussaan anatomian kurssilla vuosikaudet, enkä näe mitään estettä jatkossakaan kurssin kehittymiselle tarpeen mukaan!
Kirjoittaja:
Antti Koskela, LT, yliopisto-opettaja (anatomia)
Yleislääketieteeseen erikoistuva lääkäri
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti