Harjoitustyöohjetta muutettiin mentorin neuvosta. Kattavamman ja selkeämmän harjoitustyöohjeistuksen myötä opiskelijat tarvitsivat vähemmän ohjausta perusasioista. Aikaisempina vuosina opiskelijoiden tuli etsiä itse harjoitustyöhön liittyvät perusasiat kurssin luennoilta, ajatuksena se että he osaavat asiat sitten tentissäkin paremmin kun ovat niitä joutuneet itse etsimään. Tämä ei kuitenkaan toiminut: se, että opiskelijat joutuivat etsimän tietoa itse, ei tarkoittanut sitä että he osasivat kyseiset asiat tentissä. Se aiheutti vain opettajalla lisätyötä harjoitustyön korjaamiseen, kun opiskelijat käyttivät joko vääriä tietoja tai vain osaa tarvittavista tiedoista. Vaikka harjoitustyöohjeissa sanottiin selkeästi että tarvittavat tiedot löytyvät luennoista, suuri osa opiskelijoista turvautui Wikipediaan minkä antama tieto oli liian ylimalkaista. Näistä syistä mentori ehdotti ohjeistuksen muutosta. Uudistus helpotti opiskelijoiden lisäksi myös opettajan työtä harjoitustyön korjausvaiheessa.
Käytännönläheisten tehtävien lisääminen harjoitustyöhön oli opiskelijoiden mielestä erinomainen asia. Myös mentori kannusti tähän. Poikkeuksetta opiskelijat pitivät näiden tehtävien tekemisestä, ja palautteessa kehuivat tehtäviä ja toivoivat niitä jopa lisää. Viimeiseksi tehtäväksi olin lisännyt kurssipalautteen antamisen: sekä yliopiston sivuilla olevan palautelomakkeen täyttämisen että lyhyen kirjallisen palautteen antamisen. Aikaisempina vuosina juuri kukaan ei käynyt täyttämässä yliopiston sivuilla kurssipalautetta, vaikka sitä useasti pyysin ja jaoin linkin luentokalvoissa. Nyt liki jokainen kävi antamassa palautetta, ja jokainen kirjoitti myös kirjallista palautetta, innokkaimmat jopa sivun verran. Sain joitakin hyviä kehittämisideoita kurssiin. Toisaalta useampi opiskelija kirjoitteli tikusta asiaa, koska selvästi ajattelivat että tähän pitää kirjoittaa jotakin jotta harjoitustyö menee varmasti läpi. Osa myös intoutui käymään läpi kaikki yliopistoon ja opiskeluun liittyvät negatiiviset asiat kurssien paljoudesta ja tietokoneluokkien ahtaudesta lähtien. Pelkkä linkki yliopiston sivuilla olevalle kurssipalautesivustolle olisi varmaankin riittänyt.
Tenttikysymysten antaminen etukäteen aiheutti opiskelijoiden keskuudessa suurta innostusta. Annoin heille ensimmäisen luennon yhteydessä kymmenen kysymystä, joista 2-3 tulee varmasti tenttiin. Nämä kymmenen laajahkoa kysymystä oli poimittu käytännössä suoraan kurssin tavoitteista ja kuuluivat kurssin ydinainekseen. Vaikka opiskelijat näkevät kurssin sivuilta kurssin tavoitteet ja kurssin ydinaineksen ja niissä olevia asioita aina kysytään tenteissä, opiskelijat eivät ymmärrä että nuo ovat niitä asioita joita kannattaa opetella. Kun muutin kurssitavoitteet ja ydinainekset tenttikysymysten muotoon, johan upposi. Muutama opiskelija olisi viimeisen luennon jälkeen halunnut tarkalleen tietää mitkä kysymykset noista kymmenestä tulee tenttiin, ja harmistuivat kun kerroin että se selviää vasta tentissä. Mutta pääosin opiskelijat pitivät tuosta systeemistä – se opasti heitä opettelemaan kurssin kannalta oleellisia asioita.
Muutin tentin arvostelun osaamisperusteiseksi ja laitoin tekemäni arvostelutaulukon kurssin nettisivuille. Tästä en saanut palautetta, joten en tiedä mikä opiskelijoiden kanta osaamisperusteisuuteen on, mutta minun työtäni se helpotti suuresti. Aikaisemman avainsanojen osaamisen sijaan tentin läpäisyyn vaadittiin nyt se, että on ymmärtänyt asioita pelkän ulkoa opittujen avainsanojen kirjoittamisen sijaan. Kun kunkin pistemäärän kohdalle oli taulukossa kirjattu osaamisperusteet kyseiseen pistemäärään, oli arvostelu helppoa. Aikaisemmin oli ongelmana sellaiset vastaukset, joissa oli oikeita asioita mutta myös puuta heinää: kuinka sellaisen arvostelee ja paljonko hölynpölystä voi sakottaa? Nyt arvostelutaulukko antoi suoraan vastauksen tähän. Suosittelen muitakin opettajia tutustumaan osaamisperusteiseen arvosteluun, ja mikäli ajatus tuntuu hyvälle, tämän kirjoituksen lopussa olevista lähteistä löytyy lisää luettavaa.
Kurssiuudistukset olivat mielestäni pääosin onnistuneita. Opiskelijat olivat tyytyväisiä kurssiin, ja tenttivastauksista päätellen suurin osa oli myös ymmärtänyt kurssilla opetettuja asioita. Suurin osa opiskelijoista kävi myös luennoilla sekä harjoitustyön ohjaustunneilla. Oppimistulokset olivat mielestäni pääosin hyviä. Reilua vertailua kurssin arvosanoista aikaisempiin vuosiin en voi tehdä, sillä kurssi muuttui kandivaiheen pakollisesta suomenkielisestä kurssista maisterivaiheen valinnaiseksi englanninkieliseksi kurssiksi, ja tästä syystä kurssin opiskelijoista suurin osa oli hyvin motivoituneita kansainvälisiä opiskelijoita. Näppituntumalta kuitenkin sanoisin, että olen oikealla tiellä. Pienillä askelilla eteenpäin – ei se vauhti vaan oikea suunta.
Lähteet:
Becker HS, Geer B, and Hughes EC. 1968. Making the grade: The academic side of college life. New Brunswick, NJ: Transaction. (Republished in 1995)
Bjaelde OE, Lauridsen KM, Lindberg AB. Coimbra Group/ Education Innovation Working Group. Current trends on assessment in Europe – the way forward. 2018
Brown GTL. Is Assessment for Learning Really Assessment? Front. Educ. 2019, 4:64. doi: 10.3389/feduc.2019.00064
Kirjoittaja:
Johanna Vartiainen
Yliopistopedagogiikan opiskelija
Oulun yliopisto
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti