Raamattua flipaten

Tein yliopistopedagogiikan opetusharjoittelun kurssini syksyllä 2019 Oulun humanistisen tiedekunnan kirjallisuuden oppiaineessa luentosarjassani ”Raamattu ja kirjallisuus”. Luentosarja perehdytti kirjallisuuden perus- ja aineopintotason opiskelijoita sekä sivuaineopiskelijoita Raamattuun kirjallisuutena ‒ ei uskonnollisena tekstinä. Jalo pyrkimys kurssilla on tutustuttaa Raamatun tekstejä myös 2000-luvun ihmisille, sillä juutalaiskristillisessä perinteessä on kyseessä kreikkalaisen kirjallisuuden lisäksi toinen ratkaisevasti länsimaista kulttuuriamme ja kirjallisuuttamme muokannut ja jopa ”luonut” traditio. Kyseessä on tiedostamattammekin merkittävä tausta suurelle määrää puheenparsistamme, kirjallisuudestamme ja jopa nimistöstämme. Silti Raamattu on useimmille sangen vieraaksi nykyään jäävä tekstikokoelma, jota pidetään ”vain” uskonnollisena tekstinä. Kaksi kertaa aikaisemmin vetämäni kurssi on osoittautunut suosituksi, sillä siihen osallistuu keskimäärin 60‒100 opiskelijaa. Niin myös tällä kertaa, sillä kurssin suoritti yli 70 opiskelijaa.

Opetusharjoittelussa käänsin perinteisen opetukseni päälaelleen; sovelsin kokeellisesti kurssilla käänteisopetusta (flipped classroom) eli tuttavallisemmin flippausta (ks. esim. DeLozier & Rhodes 2017, 140). Pedagoginen kehityskohteeni oli siis saada opiskelijat paremmin osallistettua opetukseen ja pysyä samalla itse jatkuvasti kärryillä siitä, kuinka opiskelijat ymmärsivät opetuksen ja hyötyivät siitä. Jälkimmäistä näistä tarkastelin kesken luentosarjan taajaan kerättyjen välipalautteiden kautta.

Aikaisemmin olin opettanut kurssin perinteisenä luentosarjana, jossa opiskelijat kenties lukivat jotain tekstejä kurssin yhteydessä ja kyselivätkin ajoittain, mutta itse lähiopetukset koostuivat minun yksinpuhelustani eli perinteisestä ”luennosta”, föreläsning. Nyt kun ”flippasin” kurssin, yksinkertaisimmillaan ajatuksena oli, että opiskelijat saivat jo ennen lähiopetushetkiä materiaaleja luettavakseen, katsottavakseen ja opittavakseen. Käytin erilaisia mediumeja: kirjan lukuja, videoita, katkelmia elokuvista ja taidetta sekä kuvia. Kaikki kietoutui keskeisesti luentosarjan kulloisenkin viikon aiheeseen, mutta ennakkoon tutustuttava materiaali samalla toimi alustuksena useille keskusteluille, joita kurssilla käytiin. Materiaaleihin palattiin myös itse luentosarjan aikana ja esimerkiksi lyhyitä videokatkelmia katsottiin myös yhdessä uudelleen suuremmalla väellä. Lisäksi suurehkosta osallistujamäärästä huolimatta kurssilla käytiin pienryhmä-, pari- ja porinapiirikeskusteluita. Opiskelijat antoivat jälkikäteen näistä keskusteluista erinomaiset arviot kurssipalautteiden yhteydessä. Samoin useimmat pitivät myös annetuista ennakkomateriaaleista.

Kurssi oli kaikkine uudistuksineen erittäin onnistunut. Palautteet olivat erinomaisia ja uusia käytettyjä pedagogisia välineitä kehuttiin kauttaaltaan. Oppimistulokset olivat kiitettävät ja tulen jatkossakin varmasti käyttämään flippauksen metodeja opetuksessani. Vaikka tutkimukset eivät välttämättä vahvista flippauksen parempia oppimistuloksia (O’Flaherty & Phillips 2015), vaan usein tuloksissa näyttää vahvistuvan lähinnä opiskelijoiden omat ajatukset oppimisestaan (DeLozier & Rhodes, 2016, 141), on positiivinen palaute silti hyvä asia ja kannustavaa. Lisäksi opettaminen vaikutti halki kurssin mielekkäältä. Keskusteluita kehuttiin rutkasti palautteissa. Etenkin ryhmäkeskusteluiden toimiminen on huomioitu tutkimuksessa laajemminkin (ks. Alexopoulous and Driver, 1996; Lee & Wallace 2018; Zhang 2018).

Loppukaneettina voin todeta, että Raamattu flipaten toimi opettajan näkökulmasta malliikkaasti ja 2000-luvun opiskelijat vaikuttivat olevan kotonaan etukäteen omaksuttujen materiaalien kautta aiheeseen pureutuessaan.

Lähteet:
Alexopoulou, E., & Driver, R. (1996). “Small-group discussion in physics: peer interaction modes in pairs and fours.” Journal of Research in Science Teaching, 33: 1099–1114.

DeLozier, S. & M. G. Rhodes (2017). “Flipped Classrooms: a Review of Key Ideas and Recommendations for Practise.” Educational Psychological Review 29: 141–151.

Lee, G., & A. Wallace (2018). “Flipped Learning in the English as a Foreign Language Classroom: Outcomes and Perceptions.” Tesol Quarterly, Vol. 52, No. 1: 62–84.

O’Flaherty, J., & C. Phillips (2015). “The use of Flipped Classrooms in Higher Education: A
Scoping Review.” The Internet and Higher Education 25: 85–95.

Zhang, L. (2018). “English Flipped Classroom Teaching Model Based on Cooperative Learning.” Educational Sciences: Theory & Practise, 18(6): 3652–3661.

Kirjoittaja:

Jyrki Korpua

Yliopistopedagogiikan opiskelija

Oulun yliopisto