Karttusen artikkelissa esiteltiin Itä-Suomen yliopiston farmasian laitoksen perusopetuksessa käytettyjä luento-opetuksen parantamiseen tähtääviä opetuskokeiluja vuoden 2014 aikana. Vaikka aikaa on kulunut ko kokeilusta ja artikkelin julkaisemisesta ja digiopetuskin on kehittynyt paljon sekä tullut arkipäiväisemmäksi, artikkelissa luotiin silti mielenkiintoinen kuva luento-opetuksen aktivointikeinoista ja opiskelijoiden vuorovaikutuksen lisäämisestä. Artikkelissa esitetyt keinot ovat hyvin käyttökelpoisia edelleen.
Toisaalta, artikkelin perusteella on helppo yhtyä siinä esitettyihin luento-opetuksen etuihin: opettaja voi jäsentää tietoa haluamallaan tavalla, luento-opetus on tarkasti suunniteltavissa etukäteen, se mahdollistaa yhteyksien luomisen asioiden välille, se on taloudellisesti erittäin tehokas, nopea ja yksinkertainen ja vieläpä opiskelijoille tuttu ja turvallinen. Näinä yksilöllistä, vuorovaikutteista, pienryhmä- ja opiskelijakeskeistä opetusta (syystäkin) korostavana aikana voisi luento-opetuksesta silti todeta, että ei niin pahaa että ei jotakin hyvääkin.
Lähteet:
Niina Karttunen: Miten parantaa vuorovaikutusta ja aktivoida opiskelijoita massaluennolla – esimerkkejä yliopiston perusopetuksesta farmasian alalta. Yliopistopedagogiikka 2015 (vol. 22/2)
Kirjoittaja:
Juha-Jaakko Sinikumpu
Yliopistopedagogiikan opiskelija
Oulun yliopisto
Oulun yliopisto
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti