Korkeakoulujen digiloikka muuttui yhdessä yössä digiharppaukseksi, kun yliopistoissa piti siirtyä poikkeusolojen takia etäopetukseen kesken meneillään olevan kurssien hyvin lyhyessä ajassa. Myös oma opetusharjoitteluni Partikkelitekniikan kurssilla sai uuden käänteen tästä johtuen. Päädyin siirtämään kurssin perinteiset luennot etäyhteydellä pidettäväksi luennoiksi. Uskon, että poikkeustilanteessa nämä olivat myös opiskelijoille tärkeitä kohtaamisia ja auttoivat heitä myös rytmittämään opiskelujaan. Etäluennoilla hyödynsin Teams-sovellusta, sillä sinne sai luentotapahtumat ajastettuina kokouksina helposti samaan sivustoon ilman erillisiä viestejä opiskelijoille. Opiskelijat (n. 100 kpl) liittyivät Teamsiin annettujen ohjeiden mukaisesti ilman ongelmia.
Etäopetuksen suurin haaste oli vuorovaikutuksen luominen minulle ennestään tuntemattomien opiskelijoiden kanssa, joita oli kurssilla paljon. Etäluennot eivät tuntuneet luontevalta paikalta vuorovaikutuksen luomiseen, sillä opiskelijat olivat vielä verrattain arkoja puhumaan etäluennoilla. Tämän vuoksi päädyin siirtämään vuorovaikutuksen etäluentojen ulkopuolelle sähköpostilla tapahtuvaksi neuvonnaksi ja kotitehtäviin annettuihin kirjallisiin palautteisiin. Jos aikaa suunnittelulle on enemmän, niin myös etäluentojen aikana voi hyödyntää esimerkiksi Kahootia, Socrative tai Padletia vastaavasti kuin perinteisillä luennoillakin.
Jo kurssin suunnitteluvaiheessa ennen poikkeusoloja olin päätynyt toteuttamaan kurssin jatkuvalla arvioinnilla ja kasvattaa kotitehtävien merkitystä. Tämä palveli erittäin hyvin myös näin poikkeusaikana, sillä opiskelijoiden kuorma tasoittui pidemmälle ajalle. Kurssin arviointi koostui yhteensä viidestä kotitehtävästä (yhteensä 16 pistettä) sekä kahdesta tentistä, jotka muutettiin kotitenteiksi (yhteensä 20 pistettä). Vain kotitentit olivat pakollisia kurssin suorittamiseksi. Kotitentit toteutettiin antamalla opiskelijoille luentoihin liittyen soveltavia kysymyksiä ja vastausaikaa noin viikko, jolloin he saivat rytmittää opiskelut omaan tahtiinsa. Kotitentit suunniteltiin siten, että niitä tehdessä opiskelijat kävivät luontevasti opiskeltavan sisällön itsenäisesti läpi. Kotitenttien haasteeksi koin erityisesti arvioinnin yhdenmukaisuuden, sillä tenttikysymykset olivat soveltavia, jolloin yhtä oikeaa ratkaisua ei välttämättä ollut. Lisäksi tehtävien arviointi vei paljon työaikaa muutenkin jo haastavassa tilanteessa.
Kurssilta sain pääasiassa positiivista palautetta opiskelijoista. Erityisesti kotitentit pitkällä vastausajalla ja soveltavilla kysymyksillä saivat hyvän vastaanoton. Opiskelijat kokivat, että tällä tavoin he pystyivät perehtymään sisältöön syvällisemmin eikä tenttiin valmistautumiseen liittyvää stressiä ollut. Alla muutama anonyymipalaute kurssista:
”Toivoisin jatkossakin ehdottomasti kotitenttejä. Perinteiset tentit ovat stressaavia, eivätkä kannusta opiskelemaan aihetta pintaa syvemmälle, vaan ulkoa opetteluun.”
”Vahvuuteni on kirjoittamisessa, joten kurssin suoritustapa toimi kohdallani erinomaisesti. Tenteissä minulla on aina ollut tapana päntätä luentodioja ulkoa, jolloin välillä tuntuu, että käteen ei jää kovin konkreettista ymmärrystä aihekokonaisuudesta. Esseemuotoiset palautettavat välikokeet toimivat ainakin minun kohdallani parhaiten, sillä ne antavat minulle selvän kehyksen asiasta joka minun tulee hallita, ja ohjaavat minua perehtymään ja tutkimaan aihetta ulkoisistakin lähteistä. Kun minulle on annettu kysymys johon vastata, luentodiojakin tulee luettua tarkkaavaisemmin. Samoista syistä palautettavat välitehtävät olivat minulle myös arvokas ja tehokas opintomatka. Nekin kannustavat minua opettelemaan ja perehtymään aiheeseen pintaa syvemmälle. Se on jotain, mitä en välttämättä oma-aloitteisesti tekisi, enkä tuskin investoisi yhtä paljon aikaa aiheen opetteluun. Deadlinet myös toimivat kohdallani hyvin. Ne auttavat minua hahmottamaan ja jaksottamaan opiskelun työtaakkaa, ja positiivisesti ruoskivat minua opiskelemaan. Töiden palautus on jopa palkitseva tunne. Jos saisin valita, toteuttaisin kaikki kurssit tällä tavalla. Vaikkakin voin kuvitella, että esseiden lukeminen teettää paljon lisätyötä opettajille.”
”Selkeät luennot. Ei liikaa asiaa kerralla vaan juuri sopivasti.”
”Oli oikeasti todella mielenkiintoinen kurssi, ja jotenkin selkeästi pystyi aina näkemään miksi ja miten erilaiset asiat ovat tärkeitä oman (tulevan) asiantuntijuuden kanssa.”
Opetusharjoittelun muuttuminen etäopettamiseksi oli lopulta erittäin opettavainen kokemus ja jatkossa aion ehdottomasti hyödyntää erityisesti etäluentojen mahdollisuuksia myös muillakin kursseilla. Lisäksi kokemukseni hyvin suunnittelusta jatkuvasta arvioinnista sekä soveltavien kysymysten käyttö kotitenteissä olivat positiivisia.
Kirjoittaja:
Elisa Koivuranta
Tutkijatohtori
Kuitu- ja partikkelitekniikan tutkimusryhmä
Oulun yliopisto
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti