“Kuuluuko ääni? Näkyykö tämä jako kaikille? Miten tämä nyt menikään?” Nämä lauseet ovat varmasti tuttuja monelle opettajalle ja opiskelijalle. Näihin etä- ja hybridiopetuksesta tuttuihin kysymyksiin päästiin paneutumaan OpinTorilla 5.5.2022 Oulun yliopiston Linnanmaan kampuksella.
Tänä vuonna OpinTori järjestettiin 14. kerran ja ensimmäistä kertaa hybriditapahtumana. Tapahtumaan pystyi siis osallistumaan joko paikan päällä Linnanmaan kampuksella tai etänä Zoomin kautta. OpinTori on Peda-Pohjoinen -verkoston korkeakouluille suunnattu Oulun yliopiston koulutuksen ja opetuksen teemapäivä. Tapahtumassa jaetaan korkeakoulujen opetuksen, ohjauksen ja oppimisen hyviä käytänteitä ja keskustellaan koulutuksen ajankohtaisista aiheista. Tämän vuoden teemana oli hybridiopetus ja -oppiminen keskittyen hyvinvointiin, opettajan ja opiskelijan väliseen vuorovaikutukseen sekä motivaatioon. OpinTori järjestettiin yhteistyössä kasvatustieteiden tiedekunnan yliopistopedagogiikan tiimin ja yliopistopedagogiikan opiskelijoiden sekä digipedagogiikan hankkeiden DigiPeda, KOTODIPPI, LearnHybrid ja OpenDigiTaito kanssa.
Kuva 1. Opintorin aloitus (kuva Merja Maikkola).
Päivä alkoi yhteisillä aamukahveilla ja aloituspuheenvuoroilla, joihin yleisö pääsi osallistumaan aktivoivien työkalujen (Mentimeter ja Presemo) avulla. Yhteiseen aloitukseen osallistui noin 150 henkilöä, joista puolet olivat paikan päällä ja puolet etänä. Yhteisen aloituksen jälkeen osallistuja pystyi valitsemaan jopa neljästä eri rinnakkaisohjelmasta, mihin halusi osallistua. Päivän rinnakkaisohjelmat koostuivat yhteensä 40 esityksestä, joiden joukossa kuultiin niin yliopistopedagogiikan opiskelijoiden – alojensa asiantuntijoita hekin – sekä eri hankkeiden ja asiantuntijoiden esityksiä. Rinnakkaissessioihin osallistui yhteensä yli 350 osallistujaa. Päivän päätteeksi paneelissa pohdittiin tulevaisuuden oppimista ja osaamista.
Kuten moni varmasti tietää, hybridiopetukseen ja -oppimiseen liittyy monia hyötyjä – mutta myös haasteita. Mentimeterillä tehdyn kyselyn mukaan (kuva 2) OpinTorin osallistujilla hybridiopetuksesta tuli päällimmäisenä mieleen joustavuus, tekniikka ja tekniset ongelmat. Joustavuus voidaan nähdä sekä mahdollisuutena että osaamisvaatimuksena. Tekniset ongelmat puolestaan voivat olla osoitus siitä, että osaamisen taso tai tekniikka itsessään ei ole tarpeeksi kehittynyttä palvelemaan hybridiopetuksen ja -oppimisen tarpeita.
Kuva 2.”Mitä sanasta hybridiopetus tulee mieleen?” Mentimeter-aktivointityökalulla tehty sanapilvi OpinTorin osallistujien vastauksista (kuva Hanna Spets).
Kuinka luodaan onnistunut hybridiopetus? Näitä pohdittiin LearnHybrid-hankkeen keynote-puheenvuorossa, jossa Sari Pramila-Savukoski ja Tiina Törmänen kävivät läpi hybridiopetuksen käsitettä ja hybridiopetuksen mahdollisuuksia sekä onnistumisen elementtejä. Tässä yhteydessä hybridiopetuksella tarkoitetaan opetusta, johon osallistuu sekä lähi- että etäosallistujia, mutta termiä käytetään edelleen vaihtelevasti eri muotoisen opetuksen toteuttamiseen. Koronapandemian alku loi pakottavan tarpeen siirtää opetusta verkkoon ja sittemmin tilanteen helpotuttua on palattu takaisin kampuksille.
Hybridiopetus tarjoaa mahdollisuuden osallistua tasapuolisesti opetukseen tilanteissa, joissa esimerkiksi terveydentila tai välimatkat eivät mahdollista paikan päällä opiskelua. Se tarjoaa myös opetuksen saavutettavuuden. Hybridiopetus tarjoaa kuitenkin mahdollisuuden myös arvokkaaseen kasvokkain tapahtuvaan vuorovaikutukseen luokassa (Pramila-Savukoski & Törmänen, 2022). Hybridiopetus todella mahdollistaa joustavan osallistumisen paikasta riippumatta ja huomioi erilaiset oppijat: toisten oppimista tukee paremmin lähiopetus luokassa, kun taas toisille sopii paremmin etäyhteyden kautta osallistuminen.
Vielä on edelleen haasteena erilaisten kädentaitojen opetus hybridimuotoisena, mutta siitäkin on tutkimuksia jonkin verran. Pelkona voi olla, että vuorovaikutus kärsii, ja opiskelija jää yksin motivaation puuttuessa ja lopulta voi pudota matkasta. Parhaimmillaan kuitenkin hybridioppiminen edistää reaaliaikaista vuorovaikutusta, mikä puolestaan on heikkous itsenäisesti suoritettavilla verkkokursseilla, joissa ei voi reaaliaikaisesti olla vuorovaikutuksessa (Pramila-Savukoski & Törmänen, 2022).
Vuorovaikutuksen ja yhteisöllisyyden edistämiseksi hybridiopetus vaatii opettajalta monien asioiden huomioimista, valmistautumista, oman roolin selkiyttämistä sekä pedagogista suunnitelmaa. Parhaimmillaan hybridiopetus voi mahdollistaa käytännöllisiä, kasvatuksellisia ja taloudellisia hyötyjä, tehostaa opetusta ja oppimisen laatua (Pramila-Savukoski & Törmänen, 2022). Tämä vaatii kuitenkin opetusmenetelmien uudelleen tarkastelua ja sitä, että jo tunnistettuja opettajien ja opiskelijoiden tarpeita tulee huomioitua opetusta suunniteltaessa/toteuttaessa. Opiskelijoiden osalta se tarkoittaa mahdollisuutta aktiivisesti osallistua opetukseen, jotta voi olla osa yhtenäistä opiskelijaryhmää. Opettajien osalta se tarkoittaa tarvetta löytää uusia opetusmenetelmiä, joilla voi tukea opiskelijoiden oppimista tasavertaisesti ja vuorovaikutusta tukien. Näitä uusia menetelmiä on luotu ja pilotoitu LearnHybrid- hankkeessa, josta voit lukea lisää blogista. Hanke on tuottanut myös koosteen onnistuneen hybridiopetuksen avaintekijöistä ja tuottaa tietoa ja myös koulutusta hybridiopetuksesta. Keynote- esitys on löydettävissä hankkeen blogista.
Tulevaisuuden hybridiopetuksen suuntia pohdittiin myös lehtori Jukka Kurttilan vetämässä OpinTorin paneelikeskustelussa, johon osallistuivat Oulun yliopiston koulutusvararehtori Tapio Koivu, Opendigitaito-hankkeen projektipäällikkö Heikki Kontturi, lehtori Janne Länsitie ja opiskelijat Emma Hulkkonen ja Eija Nyman. Panelistit keskustelivat muun muassa siitä, mitä onnistuneessa hybridiopetuksessa kannattaa ottaa huomioon. Ensinnäkin on pohdittava hybridiopetuksen tarkoituksenmukaisuutta: mihin kaikkeen opetukseen hybriditoteutus soveltuu ja millaiset pelisäännöt hybriditoteutuksessa sovitaan. Paneelissa korostui hybridiopetuksen opiskelijalähtöisyys ja vuorovaikutus: opiskelijoita olisi hyvä kuunnella siitä, millaiset vaikutusmahdollisuudet heillä on ja miten erilaisia oppijoita voi tukea.
Kuva 3. Paneelikeskustelu (kuva Lotta Ellonen).
Kuva 4. Kysymyksiä panelisteille Mentimeterissä (kuva Hanna Spets).
Opetuksen ei tulisi kärsiä hybriditoteutuksen kustannuksella, eli hybridiopetuksessa ei saa unohtaa opetuksen fokusta ja laatua, opiskelijalähtöisyyttä ja yhteisöllisyyttä. Toisaalta tärkeänä pidettiin opettajan oman näkökannan huomiointia: mitä osaamista opettajalta löytyy, millaista tukea (tekninen/pedagoginen/sosiaalinen) opettaja saa ja miten opettaja välttyy hukkumasta alati kasvavaan työkuormaan ja digipedagogisiin vaatimuksiin. Vaikka hybriditoteutus mahdollistaa joustavan ja vuorovaikutuksellisen opetustilanteen, moni opettaja kokee sen haastavaksi. Opettajien teknistä osaamista tulisikin jatkuvasti kehittää, ja hybridiopetusta on mahdollista rakentaa yhteistyössä työelämälähtöisesti, poikkitieteellisesti ja korkeakoulujen kesken.
Aktiivinen korkeakouluyhteistyö ja tekninen tuki olivat edellytyksiä myös OpinTorin hybriditoteutukselle. Ensi vuonna OpinTori järjestetään 15. kertaa. Tule mukaan juhlavuoden OpinTorille 11.5.2023!
Liity mukaan keskustelemaan hybridiopetuksesta KOPE - korkeakoulupedagogiikkaa yhteistyössä -ryhmässä Facebookissa.
Kirjoittajat: Jenni Saraniemi ja Hanna Spets
Lähteet:
Pramila-Savukoski, S. & Törmänen, T. (2022). OpinTori keynote 5.5.2022 Oulun yliopisto: Hybrid learning – what makes it to succeed? [Powerpoint-esitys].
