Jatkuvan oppimisen tukeminen Socrativen avulla on helppoa ja hyödyllistä!

Päätin osallistua 2018 Oulun yliopiston järjestämälle yliopistopedagogiikan (25 op) kurssille, ja nyt kurssin loppumetreillä tarkoitukseni on esitellä siihen liittyvän opetusharjoitteluni tulokset. Opetusharjoitteluni tehtiin lääketieteellisen tiedekunnan opintojaksolle Lääketieteellinen biokemia ja Molekyylibiologia (13 op, A540142), joka kuuluu lääketieteen ja hammaslääketieteen perusopintoihin. Tarkoituksenani oli tukea kurssilla jatkuvaa oppimista erilaisten vapaa-ajalla tehtävien monivalintakysymysten ja väittämien avulla.

Tärkein valintakriteeri menetelmän suhteen oli erityisesti sujuva käyttö mobiililaitteiden, tehtävien itseselittävyys, ohjelman helppokäyttöisyys, edullinen hankintahinta sekä mahdollisuus oppilaiden edistymisen seuraamiseen reaaliajassa. Mobiililaitteiden hyödyntäminen opetuksessa on jo peruskouluissa sekä lukioissa arkipäivää, ja mobiililaitteiden käyttö opiskelun tukimuotona niin opetuksen yhteydessä kuin omalla ajallaan etänä tutkitusti sitouttaa opiskelijoita paremmin opiskelemaan jatkuvasti (Awedh et al. 2014, Dakka 2015, Dervan 2014, Heaslip et al. 2014, Heflin et al 2017). Halusin opiskelijoiden kertaavan luennoilla käsiteltyjä asioita heti luentojen jälkeen, jolloin luennoista saataisiin paras hyöty irti oppimisen kannalta. Tällaiset tehtävät toimisivat samalla myös hyvänä tapana valmistautua tentteihin, ja niitä voisi tehdä milloin vain, vaikkapa linja-autossa istuessaan. Näiden kriteerien pohjalta päädyin Socrativeen (https://socrative.com/), ja olen ollut todella tyytyväinen päätökseni. Ohjelmisto on erittäin helppo käyttää ja sen toiminta on erittäin ammattitasoista. Lisäksi Socrativea on käytetty muuallakin oppimisen helpottamiseen sekä jatkuvan oppimisen tukemiseen, ja käyttökokemukset ovat olleet yleensä hyviä (Abdulla, M-H., 2018, Balta et al. 2018).

Haastavin osa tässä projektissa oli oikeanlaisten kysymysten valmistaminen, ja se vei minulta paljon aikaa. Tein Socrative-kyselyt omalle yli 30 tunnin luentopaketille, ja kysymyksiä valmistettiin 1-2 luentotuntia kohden 15-35 kappaletta. Itse kysymysten oikeaoppiminen valmistaminen oli haastavinta ja vei eniten aikaa, sillä halusin panostaa sellaisiin kysymyksiin, jotka mittaavat ennen kaikkea asiakokonaisuuksien syvempää ymmärtämystä. Erityisesti ihmisen aineenvaihdunnan ja fysiologian sekä sairauksien taustan ymmärtämiseksi tällaiset kysymykset ovat hyvin keskeisiä, ja niiden avulla voidaan tuoda erilaisia näkökulmia asioihin kuin luennoilla ehditään esittää. Toki mukana oli myös pikkutarkkuuksia mittaavia kysymyksiä, kuten biokemiaan kuuluukin. Oleellisena osana kysymyksiä oli myös niiden yhteyteen tehtävät, ja enemmän työtä vaativat, selitetekstit/selitelaatikot. Nämä selitelaatikot aukeavat aina oppilaan vastattua tehtävään, ja antavat oikeiden (tai väärien) vastauksien teoreettiset perusteet. Huomasin selitteitä tehdessäni, että niihin on hyvä laittaa myös sellaista lisäinformaatiota, joka auttaa opiskelijaa ymmärtämään myös tarvittavaa isompaa kontekstia kysytystä asioista. Selitelaatikon avulla opiskelijat oppivat samalla, ja vieläpä suhteellisen helpolla tavalla, oppimateriaaleissa esiintyvät keskeisimmät asiat!

Socrative-kyselyt otettiin kurssin käyttöön tammikuussa 2020. Pyysin opiskelijoita käyttämään koko nimeään tai opiskelijanumeroaan, jotta voisin mahdollisesti myöhemmin seurata Socrativen vaikutusta opintomenestykseen. Tämä ei kuitenkaan ollut vaatimuksena opiskelijoille Socrativen käyttämiselle, ja siksi myös nimimerkkiä sai käyttää. Kyselyjä mainostettiin kurssin alkuinfon aikana sekä Moodlen kurssisivustolla. Lisäksi jokaisessa luennossa oli luentokohtaisen Socrativen tunnistekoodit sekä ohjeet Socrativen käyttöön. Näin oppilaat pystyivät aloittamaan luennon kertaamisen ja syventämisen välittömästi luennon jälkeen.

Socrativen käytöstä opintojakson aikana kerättiin myös opiskelijapalautetta, johon vastasi 193 lääketieteen ja hammaslääketieteen oppilasta. Palauteen mukaan yli 92% kurssilaisista käytti Socrativea apunaan kevään aikana. Kun opiskelijoilta kysyttiin ”Auttoivatko Socrativessa olleet kysymykset sinua oppimaan sekä valmistautumaan tentteihin paremmin?”, he antoivat Socrativen arvosanaksi 3,8/4 (4 = auttoivat merkittävästi, 3 = auttoivat jonkin verran, 2 = eivät auttaneet juurikaan, 1 = eivät auttaneet lainkaan). 73% vastaajista halusi myös suorittaa osan tentistä omalla ajallaan Socrativen tai muun vastaavan ohjelmiston avulla. Socrative sai myös erityisen paljon positiivista avointa palautetta, kun taas negatiivista palautetta ei tullut juurikaan. Oppilaiden mukaan Socrativea oli hyvin helppo käyttää mobiililaitteilla. Erityistä kiitosta saivat selitelaatikot, jotka opettivat samalla oppilasta ymmärtämään kysyttyä asiaa, ja vieläpä eri näkökantojen kautta. Palautteessa pidettiin myös siitä, että samoja asioita kysyttiin myös useasta eri näkökulmasta, eivätkä kysymykset olleet liian pikkutarkkoja, vaan auttoivat myös ymmärtämään kokonaisuuksia.  Negatiivisina puolina pidettiin tiettyjen kysymysten/vastausten liian pitkää pituutta. Tosin näitä moitittiin ainoastaan kolmen opiskelijan taholta koko avoimessa palautteessa. Oppilaat toivoivat paljon Socrativen yleistymistä muidenkin opettajien luennoilla, ja he myös toivoivat kyselyn sisältävän jatkossa myös avoimia kysymyksiä, joita siellä ei nyt tällä kertaa esiintynyt.

Opettajan kannalta Socrative on yleishyödyllinen seurantatyökalu, jossa opiskelijoiden edistymistä voidaan seurata reaaliajassa. Opettajana pystyin suhteellisen helposti tunnistamaan sellaiset asiat, jotka oli selvästi opittu tai sitten käsitetty väärin. Itse laitoin näitä asioita itselleni muistiin, jotta voin huomioida nämä epäkohdat opetuksessani seuraavana vuonna. Osaan epäkohdista pystyin reagoimaan jopa seuraavana päivänä luennoillani, sillä usealla oppilaalla oli tapana tehdä luentojen kertaus Socrativella jo samana iltana. Tulen itse käyttämään Socrativea tulevaisuudessa sen saavuttaman erityisen positiivisen palautteen vuoksi. Lisäksi tarkoitukseni on yleistää Socrativen tai vastaavan työkalun käyttö koko opetushenkilökuntamme käyttöön. Suosittelen lämpimästi Socrativen käyttämistä jatkuvan oppimisen tukena!

Kuva: Esimerkki oppilaalle vastauksen jälkeen näkyvästä selitteestä. Selite auttaa oppimaan ja ymmärtämään myös kysytyn asian teoreettista taustaa.

Kuva: Esimerkki oppilaalle vastauksen jälkeen näkyvästä selitteestä. Selite auttaa oppimaan ja ymmärtämään myös kysytyn asian teoreettista taustaa.

Lähteet:

Abdulla, M.H. (2018) The use of an online student response system to support learning of Physiology during lectures to medical students. Education and Information Technologies 23:2931-2946.

Awedh, M., Mueen, A., Zafar, B., & Manzoor, U. (2014). Using Socrative and smartphones for the support of collaborative learning. International Journal on Integrating Technology in Education, 3: 17–24.

Balta N., Perera-Rodriques V.-H. and Hervas-Gomez, C. (2018) Using socrative as an online homework platform to increase students’ exam scores. Education and Information Technologies 23:837-850.

Dakka, S. M. (2015). Using Socrative to enhance in-class student engagement and collaboration. International Journal on Integrating Technology in Education, 4:13–19.

Dervan, P. (2014). Enhancing in-class student engagement using socrative (an online student response system): a report. The All Ireland Journal of Teaching & Learning in Higher Education, 6: 1801–1813.

Heaslip, G., Donovan, P., & Cullen, J. G. (2014). Student response systems and learner engagement in large classes. Active Learning in Higher Education, 15: 11–24.

Heflin, H., Shewmaker, J., & Nguyen, J. (2017). Impact of mobile technology on student attitudes, engagement, and learning. Computers & Education, 107, 91–99.

Kirjoittaja:
Joni Mäki, yliopistotutkija
Lääketieteellisen biokemian ja molekyylilbiologian dosentti
Oulun yliopisto

Raamattua flipaten

Tein yliopistopedagogiikan opetusharjoittelun kurssini syksyllä 2019 Oulun humanistisen tiedekunnan kirjallisuuden oppiaineessa luentosarjassani ”Raamattu ja kirjallisuus”. Luentosarja perehdytti kirjallisuuden perus- ja aineopintotason opiskelijoita sekä sivuaineopiskelijoita Raamattuun kirjallisuutena ‒ ei uskonnollisena tekstinä. Jalo pyrkimys kurssilla on tutustuttaa Raamatun tekstejä myös 2000-luvun ihmisille, sillä juutalaiskristillisessä perinteessä on kyseessä kreikkalaisen kirjallisuuden lisäksi toinen ratkaisevasti länsimaista kulttuuriamme ja kirjallisuuttamme muokannut ja jopa ”luonut” traditio. Kyseessä on tiedostamattammekin merkittävä tausta suurelle määrää puheenparsistamme, kirjallisuudestamme ja jopa nimistöstämme. Silti Raamattu on useimmille sangen vieraaksi nykyään jäävä tekstikokoelma, jota pidetään ”vain” uskonnollisena tekstinä. Kaksi kertaa aikaisemmin vetämäni kurssi on osoittautunut suosituksi, sillä siihen osallistuu keskimäärin 60‒100 opiskelijaa. Niin myös tällä kertaa, sillä kurssin suoritti yli 70 opiskelijaa.

Opetusharjoittelussa käänsin perinteisen opetukseni päälaelleen; sovelsin kokeellisesti kurssilla käänteisopetusta (flipped classroom) eli tuttavallisemmin flippausta (ks. esim. DeLozier & Rhodes 2017, 140). Pedagoginen kehityskohteeni oli siis saada opiskelijat paremmin osallistettua opetukseen ja pysyä samalla itse jatkuvasti kärryillä siitä, kuinka opiskelijat ymmärsivät opetuksen ja hyötyivät siitä. Jälkimmäistä näistä tarkastelin kesken luentosarjan taajaan kerättyjen välipalautteiden kautta.

Aikaisemmin olin opettanut kurssin perinteisenä luentosarjana, jossa opiskelijat kenties lukivat jotain tekstejä kurssin yhteydessä ja kyselivätkin ajoittain, mutta itse lähiopetukset koostuivat minun yksinpuhelustani eli perinteisestä ”luennosta”, föreläsning. Nyt kun ”flippasin” kurssin, yksinkertaisimmillaan ajatuksena oli, että opiskelijat saivat jo ennen lähiopetushetkiä materiaaleja luettavakseen, katsottavakseen ja opittavakseen. Käytin erilaisia mediumeja: kirjan lukuja, videoita, katkelmia elokuvista ja taidetta sekä kuvia. Kaikki kietoutui keskeisesti luentosarjan kulloisenkin viikon aiheeseen, mutta ennakkoon tutustuttava materiaali samalla toimi alustuksena useille keskusteluille, joita kurssilla käytiin. Materiaaleihin palattiin myös itse luentosarjan aikana ja esimerkiksi lyhyitä videokatkelmia katsottiin myös yhdessä uudelleen suuremmalla väellä. Lisäksi suurehkosta osallistujamäärästä huolimatta kurssilla käytiin pienryhmä-, pari- ja porinapiirikeskusteluita. Opiskelijat antoivat jälkikäteen näistä keskusteluista erinomaiset arviot kurssipalautteiden yhteydessä. Samoin useimmat pitivät myös annetuista ennakkomateriaaleista.

Kurssi oli kaikkine uudistuksineen erittäin onnistunut. Palautteet olivat erinomaisia ja uusia käytettyjä pedagogisia välineitä kehuttiin kauttaaltaan. Oppimistulokset olivat kiitettävät ja tulen jatkossakin varmasti käyttämään flippauksen metodeja opetuksessani. Vaikka tutkimukset eivät välttämättä vahvista flippauksen parempia oppimistuloksia (O’Flaherty & Phillips 2015), vaan usein tuloksissa näyttää vahvistuvan lähinnä opiskelijoiden omat ajatukset oppimisestaan (DeLozier & Rhodes, 2016, 141), on positiivinen palaute silti hyvä asia ja kannustavaa. Lisäksi opettaminen vaikutti halki kurssin mielekkäältä. Keskusteluita kehuttiin rutkasti palautteissa. Etenkin ryhmäkeskusteluiden toimiminen on huomioitu tutkimuksessa laajemminkin (ks. Alexopoulous and Driver, 1996; Lee & Wallace 2018; Zhang 2018).

Loppukaneettina voin todeta, että Raamattu flipaten toimi opettajan näkökulmasta malliikkaasti ja 2000-luvun opiskelijat vaikuttivat olevan kotonaan etukäteen omaksuttujen materiaalien kautta aiheeseen pureutuessaan.

Lähteet:
Alexopoulou, E., & Driver, R. (1996). “Small-group discussion in physics: peer interaction modes in pairs and fours.” Journal of Research in Science Teaching, 33: 1099–1114.

DeLozier, S. & M. G. Rhodes (2017). “Flipped Classrooms: a Review of Key Ideas and Recommendations for Practise.” Educational Psychological Review 29: 141–151.

Lee, G., & A. Wallace (2018). “Flipped Learning in the English as a Foreign Language Classroom: Outcomes and Perceptions.” Tesol Quarterly, Vol. 52, No. 1: 62–84.

O’Flaherty, J., & C. Phillips (2015). “The use of Flipped Classrooms in Higher Education: A
Scoping Review.” The Internet and Higher Education 25: 85–95.

Zhang, L. (2018). “English Flipped Classroom Teaching Model Based on Cooperative Learning.” Educational Sciences: Theory & Practise, 18(6): 3652–3661.

Kirjoittaja:

Jyrki Korpua

Yliopistopedagogiikan opiskelija

Oulun yliopisto